Juhannustunnelmia
Keskikesän juhlan ilta ja yö olivat auvoisat. Taivas selkeä, ilma tyyni ja leppeä, eikä hyttysiä nimeksikään. Kokkotulet loimusivat hämärässä läheisen niemen nokassa, pikku kokkomme vanhassa grillissä kivellä, minne Eero vei sen kahlaten ja kävi silloin tällöin lisäämässä klapeja. Lasten äänet ja koirien haukku kantautuivat järveltä, lokit kirkuivat ja sorsapoikueet pyrähtelivät kivien lomassa kaislikossa. Puolikuu kuvastui pitkulaisena veden pintaan. Kello kahteen asti lapset jaksoivat olla valveilla, sitten muidenkin äänet hiljenivät. Luonnon äänet pääsivät pääosaan.

Nuotiogrillimme rannassa oli säästynyt hyvin luonnon armoilla, jokunen tiili vain oli luiskahtanut paikoiltaan. Hiilloksella paistuivat rapeat grillimakkarat. Sauna oli kuumana pitkin iltaa, ja Eero ainoana rohkeana pulahteli järveen vilvoittelemaan. Vesi oli vielä kylmää.

Vanhan matkatelevision mustavalkoinen kuvaruutu välitti alkuillasta jättiläisten kaadon viime vaiheen, kun Kreikka löi Ranskan EM-jalkapallon puolivälieräottelussa. Se kruunasi juhannuksen.