Matkaa ja näkymiä
Sääli, ettei Sotungissa enää viljellä rypsiä. Laajat, keltaiset rypsipellot hivelivät silmää, kun ajoimme Kokemäelle ja takaisin. Peltomaisemat viehättävät, niissä näkyy vuosisatainen viljelykulttuuri.

Pappa oli päässyt sairaalasta ja kävimme häntä tervehtimässä, samalla toteamassa, ettei hän enää avutta pärjää, vaikka haluaisikin. Liikkuminen on vaikeaa, koska jalat eivät enää tottele kuten ennen. Muistikin tekee välistä tenän. Siihen hän oli suostunut, että ateriapalvelu toimittaa hänelle kerran päivässä ruoan. Onneksi naapurissa on apu lähellä, kun tytär asuu viereisellä tontilla. Eniten tuntui kirpaiseen ajokielto, johon lääkäri määräsi. Kyllä hän myönsi, ettei hänestä enää ollut ajajaksi. Mutta silti.

Minulla ei ole kokemusta vanhempien heikkenemisestä, koska omat vanhempani kuolivat varhain, minun ikäisenäni. Monella on ikääntyvät vanhemmat ja murrosikäiset lapset yhtä aikaa huolenaiheena. Olen säästynyt niiltä huolilta, mutta samalla olen jäänyt vaille kasvattavaa kokemusta.