Linnanjuhlia
Perinteisen itsenäisyyspäivän vastaanoton lisäksi itsenäisyyttä on juhlittu syrjäytyneiden ja "vanhojen venkuloiden" tilaisuuksissa.
Linnanjuhlat

Veikko Hursti, tuo suomalaisen itsepäisyyden ilmentymä, jolle Aleksis Kiven Seura lahjoitti Eskon puumerkin vuonna 1993, keräsi taas Hakaniemen torille soppakanuunoiden ja paistettujen makkaroiden ääreen sadoittain juhlijoita. Pääministerikin lähetti heille tervehdyksensä. Syrjäytyneiden linnanjuhlista on tullut instituutio.

Kutsutut linnassa, syrjäytyneet torilla tuulessa ja kuokkavieraat rynnimässä poliisiketjun läpi osoittamassa mieltään nykymenoa vastaan. Sama meno vuodesta toiseen. Muutos vaatisi voimaa, yhteishenkeä ja selväpiirteisen ohjelman, tai lisää Eskoja, jotka saisivat muutosvoimat liikkeelle. Vankkurit länteen, giddiop!

Yllätin itseni katsomasta Tuntematonta sotilasta haikean nostalgian vallassa. Näin elokuvan ensimmäisen kerran lapsena Turvantalon kulisseissa, kun en tohtinut mennä salin puolelle. Olen nähnyt sen niin monta kertaa, etten muista määrää. Nyt, kun Eero katsoo elokuvaa kirjan luettuaan ja muistaa repliikkejä ja kohtauksia, omat muistoni nousevat voimakkaina mieleen. Ymmärrettävistä syistä kirja oli isälleni tärkeä ja elokuvana kenties vielä koskettavampi. Sodan koettelemukset olivat hädintuskin pinnan alla.

Tuntemattoman esityksestä itsenäisyyspäivänä näyttää tulleen traditio. Mikäpä siinä. Päivällinen kahdelle vappuna on saanut seuraa.