Lumimyräkkää
Valkeaa joulua toivoo tunnelman vuoksi, mutta liika on sentään liikaa. Lähdin töistä puoli kuuden maissa ajatuksena ennättää kotiin hyvissä ajoin, Anna-Liisa -tädin tuomat lahjapaketit matkassani, jotta ehtisimme käydä kaupassa ostamassa kinkun, lanttuja ja lohifileen graavattavaksi.

17.50 lähtevää bussia ei koskaan tullut. Lumentulo oli sotkenut liikenteen. Viidenkymmenen minuutin odotuksen jälkeen tuntui taivaalliselta istahtaa tuulen suojaan lämpimään bussiin ja antaa periksi väsymykselle.

Iltauutiset olivat jo alkamassa, kun kauppareissu oli tehty. Eero kyllä närkästyi kinkun kokoa. Hänestä vajaan 6 kilon kinkku ei näyttänyt tarpeeksi komealta, kun ei ollut edes potkapuoli. Kumma kyllä, tavalliset harmaasuolatut kinkut olivat lähikaupasta miltei loppuneet. Kalkkunoita taas oli tarjolla joka altaassa. Sulanut kinkku oli valmis uuniin pantavaksi ja siellä se nyt kypsyy yön ajan matalassa lämpötilassa.