Naapurikylän elämää
TV2:n Dokumenttiprojekti esittää Jean Bitarin kuvaaman ohjelman Itä-Hakkilasta ja sen asukkaista klo 22.05. Ennakkotietojen mukaan siinä esiintyy monta tuttua.
Yle - päivän ohjelmatiedot

---
Bitarin Itä-Hakkilassa oli monia julkisia paikkoja, jotka ovat tuttuja minullekin. Koulut tietysti, Itä-Hakkilan ala-aste, Sotungin koulu ja lukio. Kirkonmäki, jonne oli joskus vaikea ajaa talvella, kun piti viedä vanhinta poikaa päiväkerhoon. Siinä oli paikkoja, jonne ei ole tullut lähdettyä, Pavi ja Nuorisoseuran talo Fagerlund, vaikka on monta kertaa pitänyt.

Dokumentin ihmiset suhtautuivat kuvaajaan hämmästyttävän avoimesti ja luontevasti. Näki, että mieltymys oli molemminpuolista. Hän oli yksi heistä, tuttu näky kameroineen.
Monet kasvot tiedän nähneeni, mutta nimeltä muistin vain Pekka Virkamäen ja Eero Väätäisen. Useimmat olivat tuttuja yhteisistä koulujuhlista tai vanhempainilloista. Pyörötuoliaan sinnikkäästi lykkivän naisen viisikymmenvuotisjuhlan ikuistaminen oli filmin kohokohtia. Hänet olin nähnyt monta kertaa koulun juhlissa ja tien päällä.

Yhteisöllisyyden ilot välittyivät filmistä vahvasti. Toivoisin olevani sosiaalisempi, että pääsisin osalliseksi sellaisesta voimavarasta, todella ja aidosti, mutta taidan olla ja pysyä lähipiiri-ihmisenä.

---

Jean Bitarista en ennen lähetystä olisi muistanut mitään, vaikka hän on asunut Suomessa pian 25 vuotta ja tehnyt kolmisenkymmentä dokumenttia, joita on nähty televisiossakin. Journalisti-lehden verkkonumerossa 14/1998 on lyhyt selvitys hänen taustastaan ja juttua hänen esiintymisestään Journalismin päivien mediapajassa: "Järven takana ei ole kiinnostavampaa".