Ajassa
Eilinen oli Levin ensimmäisen maailmancupin pujottelukisan ja Tanja Poutiaisen juhlaa. Voitto ei olisi voinut paremmin osua. Kotirinteessä oli tunnelma ja kannustus kohdallaan.

Alkoholiveron tuleva alennus näkyi kaupassa käydessä. Vähän ennen sulkemista Hakunilan S-market oli aivan täynnä asiakkaita. Kassa kertoi syyksi oluen loppumisen K-kaupasta. S-marketissakin varastot olivat huvenneet, mutta saunaoluet sentään onnistuimme ostamaan ja vielä tavanomaista merkkiä, Karhua.

Alkoholi jaksaa innostaa. Uutivuodossakin sutkaukset sinkoilivat tavanomaista sähäkämmin ja ilo oli spontaania, kun aiheet sivusivat viinaa ja sen hinnan alennusta.
Hinnanalennus olisi saanut kohdistua paremmin olueen ja viineihin väkevien sijasta. Mietojen suosimisen politiikka sai tässä korvilleen.

Viina on aina hintansa väärtti, sanoi vaarini aikoinaan. Hän oli 1888 syntyneenä kokenut alkoholin kotipolton, valtion monopolin ja sen tuomat hinnankorotukset alkoholiveron muodossa, säätelyn ja valvonnan, ja hyväksyi ne vastaan sanomatta. Ei hän varsinaisia viinamäen miehiä ollut, mutta arvosti alkoholia toisella tavalla kuin me ylensä. Luulen, että jotakin siitä on tarttunut minuunkin.