Kirvelevää tyhmyyttä
Viiksun uudet isännät tulivat illalla hakemaan poikaa kissankori mukanaan. Joutuivat lähtemään tyhjin toimin. Kissa oli epäluuloinen. Muisti varmaan taannoisen kuljetuksen lääkäriin ja teki rajusti vastarintaa, kun yritin panna sen häkkiin. Menihän se sinne, kun en antanut periksi, mutta pyörähti salamana pakosalle, kun ovea ei saatu tarpeeksi nopeasti kiinni. Minulle jäi muistoksi kirvelevät kynnenjäljet vasemman ranteen selkään. Luovutimme sillä erää. Täytyy muuttaa taktiikkaa. Kori on nyt haisteltavana ja toivon mukaan menettää vaarallisen leimansa. Viemme katin Vuosaareen päivän parin päästä, kun se on rauhoittunut.