Lämmittävä vaihtoehto Vapun piknikjuomaksi - Ruokala.tv
Vapun sääennuste - On syytä varautua sateeseen ja öiseen viileyteen. Lämmin juoma on kylmän torjuntaan oiva vaihtoehto. Elysée Spécial - Kunniaa kotimaiselle juhlajuomalle! Kuohuviinimaljojen kilistelyyn.
Nytin vappumuistio
tiistaina, huhtikuuta 29, 2003
maanantaina, huhtikuuta 28, 2003
Suomi namusteli 12-0 otteluvoiton Sloveniasta jääkiekon MM-kisojen alkulohkon 2. pelissä. Mukava nähdä kaverien onnistuvan maalinteossa. Menestys kotikisoissa olisi mannaa, mutta tunne ei kuitenkaan vetäisi vertoja ensimmäisen MM-tittelin euforialle.
Päivärinnassa keskustellaan jääkiekkoilun rehtiydestä. Urheilun imagotutkimuksessa 46 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei jääkiekkoilu ole eettinen laji. Nautin taitokiekon katselusta, kontaktipelin fyysisyydestä, mutta en sulata vahingoittamista ja tahallista väkivaltaa. Tuomarien linja olkoon tiukka näissä kisoissa.
Päivärinnassa keskustellaan jääkiekkoilun rehtiydestä. Urheilun imagotutkimuksessa 46 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei jääkiekkoilu ole eettinen laji. Nautin taitokiekon katselusta, kontaktipelin fyysisyydestä, mutta en sulata vahingoittamista ja tahallista väkivaltaa. Tuomarien linja olkoon tiukka näissä kisoissa.
sunnuntai, huhtikuuta 27, 2003
Tänään vietetään kansallista veteraanipäivää Lapin sodan päättymisen 27.4.1945 muistopäivänä. Valtakunnallinen juhla televisioitiin Seinäjoelta.
Kaivoin esiin isäni sotilaspassin. Kutsuntanumero 14/9/42/K.Häme. - Sukunimi: Juurinen. - Etunimet: Reino Veikko Juhonp. - Synt. 16.7.1923, Lammi. - Kirkonkirjoissa: Lammi. - Uskontunnustus: Luth. - Toimi tai ammatti: Maanvilj. - Koulusivistys: Kansak. - Kielitaito: Suomi. - Isän nimi: Juho Juurinen. - Hyväksytty palvelukseen kutsunnassa 23.12.1941 K. Häme sot. piirissä. - Astunut vakinaiseen palvelukseen 17.1.1942 Jv. koul.k.3 ja määrätty 10 komp. - Vannonut sotilasvalan 28.2.1942. - Henkilökuvaus: pituus 185 cm paino 71 kg silmien väri Rusk. - Kaasunaamarin numero 2. - Saappaan numero 45. - Palveluksen laatu: Aseellinen. - Erikoiskoulutus: Kiv. mies. Pk. komp. - Siirrot: Kenttäarmeijaan Täyd. P 5. 23.10.1942 / 5.1.43 Järj.k.1. / 22.1.43 Täyd. P5. / 22.2.43 JR44 / 13.3.44 67Sota S. / 11.9.44 1. Sota S. - Lomat: maatalousloma 29.4.-30.6.42 ja 22.8.-30.9.42. - Osanotto taisteluihin: Pirkin lohko. - Haavoittumiset: 31.1.44 Pirkin lohkolla. - Tehtävä sodan aikana: Pk komp. - Arvostelu: a) Täsmällisyys: Hyvä - b) Ahkeruus: Hyvä - c) Huomiokyky: Hyvä - d) Sotilaallinen kehitys: Hyvä - e) Käytös: Hyvä. 1/6 JR44:n pääll. Kapt. Armas Liukkonen. - Vapautettu vakinaisesta palveluksesta 16.1.1944. - Vapautumisen syy: Siirretty reserviin. - Yleinen palvelusaika 2 v. - Tammikuun 12 päivänä 1946 Majuri A. Toppola. Leima: Hämeenlinnan sotilaspiirin esikunta.
Liite sotilaspassiin: Vapautettu 12.1.1946 LTO D81b noj. ainiaaksi sotapalveluksesta. - Palvelusaika: 3 v. 11 kk. 25 pv, josta res. kuuluvana: 1 v. 11 kk. 25 pv. - Huomautukset: Ollut sairaalahoidossa yli yleisen kotiuttamisajan ajalla 1.12.44-12.1.46
Isäni kuului ikäluokkaan, joka viimeisenä kutsuttiin rintamapalvelukseen. 19-vuotiaalle rankka kokemus, näkyvänä muistona säären menetys. Muistoissani hän joka ilta kylvettää ja hoitaa jalantynkäänsä, kärsivällisesti. Aina hän ei pystynyt pitämään proteesia, koska tyngän pään iho ei kestänyt. Silloin hän hyppi taitavasti yhdellä jalalla tai käytti kyynärsauvoja. Isäni kuoli 58-vuotiaana 1982. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä kiitollisempi olen siitä, että edeltävä sukupolvi kesti koettelemukset, vaikka monet terveytensä menettäen.
Viime kesän risteilyllä Laatokalle ja Ääniselle kuljimme Syvärillä ja poikkesimme Aleksanteri Syväriläisen luostariin. Paikka oli sota-aikana toiminut kenttäsairaalana ja oli minulle vaikuttava paikka, koska isäni oli ollut siellä hoidettavana haavoittumisensa jälkeen. Olin nähnyt siitä Eeva-tätini piirroksen, jonka hän oli luonnostellut ollessaan sairaalalottana veljeään hoitamassa.
Kaivoin esiin isäni sotilaspassin. Kutsuntanumero 14/9/42/K.Häme. - Sukunimi: Juurinen. - Etunimet: Reino Veikko Juhonp. - Synt. 16.7.1923, Lammi. - Kirkonkirjoissa: Lammi. - Uskontunnustus: Luth. - Toimi tai ammatti: Maanvilj. - Koulusivistys: Kansak. - Kielitaito: Suomi. - Isän nimi: Juho Juurinen. - Hyväksytty palvelukseen kutsunnassa 23.12.1941 K. Häme sot. piirissä. - Astunut vakinaiseen palvelukseen 17.1.1942 Jv. koul.k.3 ja määrätty 10 komp. - Vannonut sotilasvalan 28.2.1942. - Henkilökuvaus: pituus 185 cm paino 71 kg silmien väri Rusk. - Kaasunaamarin numero 2. - Saappaan numero 45. - Palveluksen laatu: Aseellinen. - Erikoiskoulutus: Kiv. mies. Pk. komp. - Siirrot: Kenttäarmeijaan Täyd. P 5. 23.10.1942 / 5.1.43 Järj.k.1. / 22.1.43 Täyd. P5. / 22.2.43 JR44 / 13.3.44 67Sota S. / 11.9.44 1. Sota S. - Lomat: maatalousloma 29.4.-30.6.42 ja 22.8.-30.9.42. - Osanotto taisteluihin: Pirkin lohko. - Haavoittumiset: 31.1.44 Pirkin lohkolla. - Tehtävä sodan aikana: Pk komp. - Arvostelu: a) Täsmällisyys: Hyvä - b) Ahkeruus: Hyvä - c) Huomiokyky: Hyvä - d) Sotilaallinen kehitys: Hyvä - e) Käytös: Hyvä. 1/6 JR44:n pääll. Kapt. Armas Liukkonen. - Vapautettu vakinaisesta palveluksesta 16.1.1944. - Vapautumisen syy: Siirretty reserviin. - Yleinen palvelusaika 2 v. - Tammikuun 12 päivänä 1946 Majuri A. Toppola. Leima: Hämeenlinnan sotilaspiirin esikunta.
Liite sotilaspassiin: Vapautettu 12.1.1946 LTO D81b noj. ainiaaksi sotapalveluksesta. - Palvelusaika: 3 v. 11 kk. 25 pv, josta res. kuuluvana: 1 v. 11 kk. 25 pv. - Huomautukset: Ollut sairaalahoidossa yli yleisen kotiuttamisajan ajalla 1.12.44-12.1.46
Isäni kuului ikäluokkaan, joka viimeisenä kutsuttiin rintamapalvelukseen. 19-vuotiaalle rankka kokemus, näkyvänä muistona säären menetys. Muistoissani hän joka ilta kylvettää ja hoitaa jalantynkäänsä, kärsivällisesti. Aina hän ei pystynyt pitämään proteesia, koska tyngän pään iho ei kestänyt. Silloin hän hyppi taitavasti yhdellä jalalla tai käytti kyynärsauvoja. Isäni kuoli 58-vuotiaana 1982. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä kiitollisempi olen siitä, että edeltävä sukupolvi kesti koettelemukset, vaikka monet terveytensä menettäen.
Viime kesän risteilyllä Laatokalle ja Ääniselle kuljimme Syvärillä ja poikkesimme Aleksanteri Syväriläisen luostariin. Paikka oli sota-aikana toiminut kenttäsairaalana ja oli minulle vaikuttava paikka, koska isäni oli ollut siellä hoidettavana haavoittumisensa jälkeen. Olin nähnyt siitä Eeva-tätini piirroksen, jonka hän oli luonnostellut ollessaan sairaalalottana veljeään hoitamassa.
Filosofiat ristissä heti ensi tapaamisella. -- Aamulehden referaatti eilisen päivän filosofitapahtumasta.
Jotakin ongelmaa Bloggerin päässä, kun sain postaussivuni avatuksi vasta monen turhan yrityksen jälkeen.
Jotakin ongelmaa Bloggerin päässä, kun sain postaussivuni avatuksi vasta monen turhan yrityksen jälkeen.
lauantaina, huhtikuuta 26, 2003
Tieto maailmasta kestävän maailmankuvan pohjana (Esko Valtaojan virkaanastujaispuhe 15.5.2002)
HS:n Minne mennä tänään -palstalla kerrotaan suuresta filosofiatapahtumasta 26.-27.4. Tampere-talossa ja haastatellaan tapahtumaan osallistuvaa Esko Valtaojaa. Hänen puheenvuoronsa otsikko on Maa kuusta katsoen. Lotta Tuohino:"Kun muut alustajat pohtivat viikonlopun aikana järjen ja tunteen kysymyksiä vaikkapa kirjallisuuden, politiikan, talouden tai uskonnon näkökulmasta, Valtaoja kysyy, mitä väliä ihmislapsen järkeilyllä ja tunteilulla ylipäätään on."
Luin Valtaojan virkaanastujaispuheen hengessäni nyökytellen. Miten terävästi ja hyvin hän kirjoittaakaan.
HS:n Minne mennä tänään -palstalla kerrotaan suuresta filosofiatapahtumasta 26.-27.4. Tampere-talossa ja haastatellaan tapahtumaan osallistuvaa Esko Valtaojaa. Hänen puheenvuoronsa otsikko on Maa kuusta katsoen. Lotta Tuohino:"Kun muut alustajat pohtivat viikonlopun aikana järjen ja tunteen kysymyksiä vaikkapa kirjallisuuden, politiikan, talouden tai uskonnon näkökulmasta, Valtaoja kysyy, mitä väliä ihmislapsen järkeilyllä ja tunteilulla ylipäätään on."
Luin Valtaojan virkaanastujaispuheen hengessäni nyökytellen. Miten terävästi ja hyvin hän kirjoittaakaan.
Oluen merkitys tähtitieteessä
Hannu Karttunen kirjoittaa essessään tähtitieteen tutkimuksen velasta oluenpanolle ja summaa: "Fysiikan perimmäisten periaatteiden, tähtien ja koko maailmankaikkeuden arvoituksen ratkaisemisessa oluella on ollut tärkeä asema. Oluen vaikutus ei kuitenkaan rajoitu vain historiaan, vaan se jatkuu edelleen viittoen ihmiskunnan tietä kohti yhä sumeampaa tulevaisuutta.
Carlsberg tekee merkittävää työtä paitsi valmistamalla olutta myös tukemalla tähtitiedettä. Carlsbergin säätiö ylläpitää La Palmalla toimivaa meridiaanikonetta, joka on yksi maailman johtavia astrometrisia havaintovälineitä. Säätiö kustantaa myös tähtitieteen professuurin. Mikseivät suomalaiset ole keksineet tällaista mahdollisuutta? Suomalainen olut on kylläkin kovin mautonta ja imelää sivistynyttä eurooppalaista makua ajatellen, mutta onhan meillä muita tuotteita.
Meillä pitäisi ehdottomasti olla Kanarialla tai mieluummin Gobin autiomaassa oma Koskenkorva Kaukoputki (juuri tällä tavoin kirjoitettuna, jotta Kirjoitus Rajoitteiset Mainos Henkilöt osaisivat sitä markkinoida, vrt. Merita Pankki). Ansioitunut tähtitieteilijä voitaisiin nimittää Koskenkorva Professoriksi."
Mitenkähän myöhään olisin tänään nukkunut, ellei Lauri olisi tullut yhdentoista aikoihin herättämään? Olivat antaneet nukkua siihen asti, kun Eero oli saanut leipomansa sämpylät uunista ulos. Mieluisat yllätykset jatkuvat.
Hannu Karttunen kirjoittaa essessään tähtitieteen tutkimuksen velasta oluenpanolle ja summaa: "Fysiikan perimmäisten periaatteiden, tähtien ja koko maailmankaikkeuden arvoituksen ratkaisemisessa oluella on ollut tärkeä asema. Oluen vaikutus ei kuitenkaan rajoitu vain historiaan, vaan se jatkuu edelleen viittoen ihmiskunnan tietä kohti yhä sumeampaa tulevaisuutta.
Carlsberg tekee merkittävää työtä paitsi valmistamalla olutta myös tukemalla tähtitiedettä. Carlsbergin säätiö ylläpitää La Palmalla toimivaa meridiaanikonetta, joka on yksi maailman johtavia astrometrisia havaintovälineitä. Säätiö kustantaa myös tähtitieteen professuurin. Mikseivät suomalaiset ole keksineet tällaista mahdollisuutta? Suomalainen olut on kylläkin kovin mautonta ja imelää sivistynyttä eurooppalaista makua ajatellen, mutta onhan meillä muita tuotteita.
Meillä pitäisi ehdottomasti olla Kanarialla tai mieluummin Gobin autiomaassa oma Koskenkorva Kaukoputki (juuri tällä tavoin kirjoitettuna, jotta Kirjoitus Rajoitteiset Mainos Henkilöt osaisivat sitä markkinoida, vrt. Merita Pankki). Ansioitunut tähtitieteilijä voitaisiin nimittää Koskenkorva Professoriksi."
Mitenkähän myöhään olisin tänään nukkunut, ellei Lauri olisi tullut yhdentoista aikoihin herättämään? Olivat antaneet nukkua siihen asti, kun Eero oli saanut leipomansa sämpylät uunista ulos. Mieluisat yllätykset jatkuvat.
Eero teki ensimmäisen simansa keittokirjan ohjeen mukaan. Hän vaikutti oikein innostuneelta. Ajatteli varmaan, ettei minun varaani kannata laskea, jos aikoo saada valmista. Aion kyllä tarjoutua auttamaan pullotuksessa. Kultainen Eero, kun hän saa päähänsä jonkin ajatuksen, se pitää toteuttaa heti. Pari päivää sitten vuorossa oli herkullinen pizza.
perjantaina, huhtikuuta 25, 2003
Ei lähde yskä yskimällä, vaiva valittamalla. - Piti turvautua lääkäriin. Kunnallisessa terveydenhoidossa ei ollut päivystysaikoja. Omalääkärinikin oli kuulemma häipynyt. Vahinko, sillä hän oli harvinaisen topakka nuori nainen, jonka kanssa tulin hyvin toimeen. Soitto Kielotien lääkäriasemalle toi avun, ajan työterveyslääkärille. Vilkaisu kurkkuun ja nenään, hengitysäänten kuuntelu, verikoe sormenpäästä keuhkokuumeen eliminoimiseksi, ja diagnoosi oli valmis: bronchitis acuta prolong. Lääkemääräyksessä antibiootti, limaa irroittavavia poretabletteja ja purkki vitamiineja. Enköhän niiden kanssa jo pärjää? Tämä päivä sairaslomaa ja vielä viikonloppu aikaa levätä.
En pode lääkärikammoa, mutta minusta on epämiellyttävää turvautua heidän apuunsa, vaikka jälkeenpäin usein ajattelen, että turhaan menoa pitkitin. Aikuisiän kokemukset hoivasta ja sairaanhoidosta -- kun olen kohteeksi joutunut -- eivät selitä epäröivää asennettani. Jos lähden kaivelemaan lapsuusmuistoja, hoiva-sana pitää sisällään mielivallan, kurin ja alistamisen elementit. Ahveniston tuberkuloosiparantolassa, jossa sairauttani hoidettiin kahdeksan kuukauden ajan, oli 50-luvun alussa ankara meininki. Rauhattomat pojat sidottiin valjain sänkyyn, eikä vitsaa ja tukkapöllyjä säästelty. Oma piinapenkkini liittyi ruokailuhetkiin. Oksensin -- en tiedä mistä syystä -- ja oksennus tarttui muihinkin. Se sai hoitajat hermostumaan, ja he pakottivat meidät syömään oksennuksemme. Valitettavasti kerta ei jäänyt ainoaksi.
Mutta, tähän päivään. Tikkurilassa oli Apteekki uudistanut ilmettään ja muuttunut täydelliseksi palvelulaitokseksi. Toinen yllätys oli kahvila Hertta, Elannon nukkavieru jäänne Tikkuraitin suulla. Siitä oli sukeutunut tyylikäs ja viihtyisä Kettunen. Katselin tovin kävelykadun ihmisvilinää kahvilan lasiverannalta ja ihmettelin polkypyörien ja lastenvaunujen määrää. Kahvilan asiakkaat olivat sekoitus nuoria, keski-ikäisiä ja eläkeläisiä. Tällä kertaa en nähnyt yhtään somalialaista, ihme kyllä.
En pode lääkärikammoa, mutta minusta on epämiellyttävää turvautua heidän apuunsa, vaikka jälkeenpäin usein ajattelen, että turhaan menoa pitkitin. Aikuisiän kokemukset hoivasta ja sairaanhoidosta -- kun olen kohteeksi joutunut -- eivät selitä epäröivää asennettani. Jos lähden kaivelemaan lapsuusmuistoja, hoiva-sana pitää sisällään mielivallan, kurin ja alistamisen elementit. Ahveniston tuberkuloosiparantolassa, jossa sairauttani hoidettiin kahdeksan kuukauden ajan, oli 50-luvun alussa ankara meininki. Rauhattomat pojat sidottiin valjain sänkyyn, eikä vitsaa ja tukkapöllyjä säästelty. Oma piinapenkkini liittyi ruokailuhetkiin. Oksensin -- en tiedä mistä syystä -- ja oksennus tarttui muihinkin. Se sai hoitajat hermostumaan, ja he pakottivat meidät syömään oksennuksemme. Valitettavasti kerta ei jäänyt ainoaksi.
Mutta, tähän päivään. Tikkurilassa oli Apteekki uudistanut ilmettään ja muuttunut täydelliseksi palvelulaitokseksi. Toinen yllätys oli kahvila Hertta, Elannon nukkavieru jäänne Tikkuraitin suulla. Siitä oli sukeutunut tyylikäs ja viihtyisä Kettunen. Katselin tovin kävelykadun ihmisvilinää kahvilan lasiverannalta ja ihmettelin polkypyörien ja lastenvaunujen määrää. Kahvilan asiakkaat olivat sekoitus nuoria, keski-ikäisiä ja eläkeläisiä. Tällä kertaa en nähnyt yhtään somalialaista, ihme kyllä.
torstaina, huhtikuuta 24, 2003
Uskomattoman itsepäinen tuo Valery Giscard d'Estaing ajaessaan EU:n tulevaisuuskonventin puheenjohtajana ehdotustaan kuin käärmettä pyssyyn. - HS: Lievennettykään EU:n uudistusesitys ei kelpaa suomalaisille . Liekö gallialaista kukkoilua, vai vanhuksen jääräpäisyyttä? Persoonana hän tuntuu täysin sopimattomalta tehtäväänsä.
Uutisissa kerrottiin, ettei Linnanmäelle mennessä enää tarvitse maksaa pääsymaksua. Tervetullut parannus piipahtajia varten. Voi pistäytyä haistelemassa tunnelmaa, kun sille päälle sattuu. Sesonki alkaa lauantaina klo 13.
Uutisissa kerrottiin, ettei Linnanmäelle mennessä enää tarvitse maksaa pääsymaksua. Tervetullut parannus piipahtajia varten. Voi pistäytyä haistelemassa tunnelmaa, kun sille päälle sattuu. Sesonki alkaa lauantaina klo 13.
Maalainen kertoi Keuruun ekokylästä tavalla, joka sai kiinnostumaan ilmiöstä. En tiennytkään, että ekokyliä on Suomessa nelisenkymmentä, joista Keuruun on ilmeisesti suurin. Aikamoinen projekti! Pauli Välimäki kävi kylässä ekokylässä. Lainaan otteen hänen kirjoituksestaan. "Suomessa on noin 40 ekokylää, yllättävän paljon. Niitä voisi olla enemmänkin, muutama joka kunnassa. Silloin ne muodostaisivat tuhdin vastalääkkeen maaseudun autioitumiselle. Monien haikaileman maallemuuton kynnys alenisi, kun olisi paikka minne mennä, ja yhteisö, johon tukeutua. Ekokylät tarjoavat työtä työttömille, oppimista nuorille, verkostoja yrittäjille, käyttöä eläkeläisten taidoille ja elämyksiä vierailijoille. Samalla ne tuovat elämää hiljeneviin kyliin, oppilaita kyläkouluihin, asiakkaita kyläkauppoihin - ja sillan kaupunkilaisten ja maalaisten välille.
Toistaiseksi ekokyliä ovat perustaneet vihreät idealistit ja erilaiset uskonnolliset ryhmät. Aate voi levitä merkittäväksi vasta, kun sellaiset perinteiset kolmannen sektorin järjestöt kuin Martat, Partiolaiset, Setlementtiliike, Kehitysvammaisten tukiliitto tai SAK alkavat perustaa ekokyliä. Kuka ehtii ensin?"
Hienoa, että Maalainen on antanut mahdollisuuden päästä kurkistamaan yhteisön sisälle, toimintaan ja dynamiikkaan. Maalla kaupungissa asuvana en haikaile ekokyliin, mutta on kiinnostavaa saada ensikäden tietoa sen kaltaisesta yhteisöllisyydestä.
Ekokylät ja -yhteisöt Suomessa -luettelo (2000)
Toistaiseksi ekokyliä ovat perustaneet vihreät idealistit ja erilaiset uskonnolliset ryhmät. Aate voi levitä merkittäväksi vasta, kun sellaiset perinteiset kolmannen sektorin järjestöt kuin Martat, Partiolaiset, Setlementtiliike, Kehitysvammaisten tukiliitto tai SAK alkavat perustaa ekokyliä. Kuka ehtii ensin?"
Hienoa, että Maalainen on antanut mahdollisuuden päästä kurkistamaan yhteisön sisälle, toimintaan ja dynamiikkaan. Maalla kaupungissa asuvana en haikaile ekokyliin, mutta on kiinnostavaa saada ensikäden tietoa sen kaltaisesta yhteisöllisyydestä.
Ekokylät ja -yhteisöt Suomessa -luettelo (2000)
Pikku-Musta lähti tekemään iltayöstä muuttoa alakerran lattianalustan puruista yläkerran lämpöön ja valoon. Kolme pentua, kaksi mustaa ja yksi harmaavalkoinen, tuijottivat minua uteliaina. Rohkein lähti emon perässä portaita ylös. Askelmat olivat sille miltei liian korkeat. Kannoin sylissäni loppumatkan. Kun palasin hakemaan muita pentuja, ne eivät enää tulleet näkösälle. Pikku-Musta kävi kutsumassa niitä moneen otteeseen, mutta toinen pennuista tuli portaisiin vasta kello kolmen aikoihin ollessani menossa nukkumaan. Eero kertoi kantaneensa kolmannen pennun yläkertaan viiden aikoihin aamulla, kun oli herännyt sen valitukseen. Taitavat nyt olla kaikki koolla. Näyttivät olevan tyytyväisinä emon kyljessä imemässä, kun äsken niitä vilkaisin.
keskiviikkona, huhtikuuta 23, 2003
Musta pentu tullut näkösälle. Eero kertoi nähneensä. Vaikka kävin monta kertaa katsomassa, en onnistunut näkemään siitä vilaustakaan. Ehkä jo huomenna.
Flunssa on pitänyt edelleen otteessaan. Eilen sairastui Pekkakin. Kuume nousi illalla korkealle, yskä ja nuha ovat tulleet mukaan kuvaan tänään. Onneksi hän on pystynyt nukkumaan Kirkniemestä tultuaan. Lauri ja Eero lämmittivät saunan, mutta en jaksanut lähteä kylpemään, vaikka olivat hautoneet vihdankin.
Flunssa on pitänyt edelleen otteessaan. Eilen sairastui Pekkakin. Kuume nousi illalla korkealle, yskä ja nuha ovat tulleet mukaan kuvaan tänään. Onneksi hän on pystynyt nukkumaan Kirkniemestä tultuaan. Lauri ja Eero lämmittivät saunan, mutta en jaksanut lähteä kylpemään, vaikka olivat hautoneet vihdankin.
Ars Fennica Anu Tuomiselle. Kiinnostava taiteilija. Täytyy tutusta lähemmin. Otso Kantokorpi kiteyttää: "Tuominen is an archaeologist of knowledge, and a gardener of the image, scraping into view the small roots that often make two plants one. And although post-modernism has taught us that everything has already been done, something completely new is sometimes still created. Anu Tuominen has done that. She developed the poetics of the grammatology of the everyday" Galerie Anhavan taiteilijaesittelyssä.
tiistaina, huhtikuuta 22, 2003
Nina Simone on poissa. Hänen äänensä ja tulkintansa ovat lähtemättömästi mielessä. - BBC: The end of an era
HOK:n ja Elannon yhdistymisestä neuvotellaan loppusuoralla. Syntymässä on superosuusyhtymä, jolla on pääkaupunkiseudulla viitisentuhatta työntekijää ja kilpailuasetelmassa puntit tasan KESKO:n kanssa. Kun kuulin yhdistymisestä neuvoteltavan, arvelin sen tietävän väen vähennystä, mutta Siwojen siirtyminen Tradekalle kaupan ehtona ehkä muuttaa tilannetta. Tradeka pääsee pääkaupunkiseudun markkinoille ja kilpailu kiristyy. Alepat ja Siwat saman kadun varrella eivät olisi tulleet kysymykseen ElantoHOK:ssa.
DägäDägä poti pääsiäiseen liittyvää paatoksenkaipuuta, mutta ei ryhtynyt tilittäytymään, koska oli kuullut sen olevan epämuodikasta. Vahinko.
Pääsiäisestä, etsimisestä ja uskonvarmuuden löytämisestä muistan kuusikymmenluvun alussa Rolf Arnkilin kirjan: Perimmäisten kysymysten äärellä : kirjeenvaihtoa ja kirjoitelmia sairaskammion hiljaisuudessa / Rolf Arnkil, Sigfrid Sirenius, Pentti Eskola
(Julkaistu: Porvoo : WSOY, 1961 Ulkoasu: 218, [1] s.). - Arnkilille tyhjä hauta oli todistus ja uskon tae hänen etsiessään lopullisia vastauksia sairauden edetessä. Vaikka lukemiskerrasta on aikaa, muistan kirjan vahvan, suggestiivisen tunnelman. Elin silloin jonkinlaista myöhäistä etsikkoaikaa, ja halusin, että minua puhuteltaisiin. Etsivä löytää, kolkuttavalle avataan, jne. - lupauksia, joiden varassa rukous kantaa ja voi synnyttää armon voimasta uskon. Minulle ei käynyt niin. Koin kyllä hallusinaation, ehkä jotakin transsin tapaista. Kuulin äänen: "Ota kengät jaloistasi, sillä maa, jota astut on pyhää maata" ja tuntui kuin olisin joutunut vapaseen pudotukseen sängylläni. Koin maailmankuvani ja elämänkäsitykseni silmänräpäyksessä ikäänkuin käsitteiden tuolla puolen. Olin se pieni hiekanjyvä muiden jyvästen joukossa alati loittonevalla maapallolla, ja sen tajuaminen täytti aivan merkillisellä ilolla. Jumalasta en vakuuttunut, mutta olin saanut varmuuden siitä, että mieli käyttää uskonnollista kuvastoa ja tuottaa sopivasti kiusattuna näkyjäkin.
Jukka Kemppinen kertoo kirjassaan "Elämän varjo" (s. 134) kohdanneensa hengellisyyden tulematta uskoon ja kuvailee Savossa eräänä kesänä näkemäänsä Jeesusta: "Se oli rauhoittava kokemus ja tunne. Näin hänet pää alaspäin maantiellä ja sitten taivaalla metsänreunan korkeudella. Hänellä oli TUL:n verryttelypuku, mielestäni hiukan ruman punainen. Hän oli hiukan enemmän Lasse Virenin kuin Thorvaldsenin veistoksen ja alttaritaulujen sankarin näköinen, eli parta ja tukka olivat lyhyemmät. Näky oli kliinisesti hallusinaatio, mutta se tuli kirkkaalla päivännäöllä ja normaalissa mielentilassa. Se kesti minuutin tai kaksi niin että sitä ehti hyvin tarkastella. Siinä ei ollut mitään unenomaista eikä mitään äkillistä eikä rajua. Kokemukseni ei todista mitään, enkä tarjoa sitä todisteeksi. Se on erään ihmisen harha-aistimus, jolla on ollut tälle ihmiselle suuri merkitys."
Pääsiäisestä, etsimisestä ja uskonvarmuuden löytämisestä muistan kuusikymmenluvun alussa Rolf Arnkilin kirjan: Perimmäisten kysymysten äärellä : kirjeenvaihtoa ja kirjoitelmia sairaskammion hiljaisuudessa / Rolf Arnkil, Sigfrid Sirenius, Pentti Eskola
(Julkaistu: Porvoo : WSOY, 1961 Ulkoasu: 218, [1] s.). - Arnkilille tyhjä hauta oli todistus ja uskon tae hänen etsiessään lopullisia vastauksia sairauden edetessä. Vaikka lukemiskerrasta on aikaa, muistan kirjan vahvan, suggestiivisen tunnelman. Elin silloin jonkinlaista myöhäistä etsikkoaikaa, ja halusin, että minua puhuteltaisiin. Etsivä löytää, kolkuttavalle avataan, jne. - lupauksia, joiden varassa rukous kantaa ja voi synnyttää armon voimasta uskon. Minulle ei käynyt niin. Koin kyllä hallusinaation, ehkä jotakin transsin tapaista. Kuulin äänen: "Ota kengät jaloistasi, sillä maa, jota astut on pyhää maata" ja tuntui kuin olisin joutunut vapaseen pudotukseen sängylläni. Koin maailmankuvani ja elämänkäsitykseni silmänräpäyksessä ikäänkuin käsitteiden tuolla puolen. Olin se pieni hiekanjyvä muiden jyvästen joukossa alati loittonevalla maapallolla, ja sen tajuaminen täytti aivan merkillisellä ilolla. Jumalasta en vakuuttunut, mutta olin saanut varmuuden siitä, että mieli käyttää uskonnollista kuvastoa ja tuottaa sopivasti kiusattuna näkyjäkin.
Jukka Kemppinen kertoo kirjassaan "Elämän varjo" (s. 134) kohdanneensa hengellisyyden tulematta uskoon ja kuvailee Savossa eräänä kesänä näkemäänsä Jeesusta: "Se oli rauhoittava kokemus ja tunne. Näin hänet pää alaspäin maantiellä ja sitten taivaalla metsänreunan korkeudella. Hänellä oli TUL:n verryttelypuku, mielestäni hiukan ruman punainen. Hän oli hiukan enemmän Lasse Virenin kuin Thorvaldsenin veistoksen ja alttaritaulujen sankarin näköinen, eli parta ja tukka olivat lyhyemmät. Näky oli kliinisesti hallusinaatio, mutta se tuli kirkkaalla päivännäöllä ja normaalissa mielentilassa. Se kesti minuutin tai kaksi niin että sitä ehti hyvin tarkastella. Siinä ei ollut mitään unenomaista eikä mitään äkillistä eikä rajua. Kokemukseni ei todista mitään, enkä tarjoa sitä todisteeksi. Se on erään ihmisen harha-aistimus, jolla on ollut tälle ihmiselle suuri merkitys."
Jaaha. Jaaha. Sillälailla. -- Lapinlahden lintujen sketsit ovat langenneet otolliseen maaperään. Pojat ja Pekka ottivat kaiken huvin irti tokaisuista. Mitä tahansa heille sanoi, vastaus tuli yksin tai kuorossa: "Jaaha, jaaha, sillälailla".
Kävimme Kokemäellä Papan luona pitkästä aikaa. Hän oli melko väsynyt, koska oli edellisenä iltana katsellut amerikkalaista elokuvaa klo 3:een asti. Säät olivat ihanan lämpimät, mittari näytti 19 astetta. Puutarhassa tulppaanit ja narsissit olivat jo hyvällä alulla, sireenipensaiden silmut turpeita, mutta marjapensaat vasta heräilivät talvihorroksesta. Oravapari keikkui pihan kuusessa. Niillä taisi olla pesä siellä.
Kaikki olisi ollut täydellistä, jos olisin ollut kunnossa. Olen potenut flunssaa koko loman ajan. Toivon käänteen parempaan tulevan pian.
Kävimme Kokemäellä Papan luona pitkästä aikaa. Hän oli melko väsynyt, koska oli edellisenä iltana katsellut amerikkalaista elokuvaa klo 3:een asti. Säät olivat ihanan lämpimät, mittari näytti 19 astetta. Puutarhassa tulppaanit ja narsissit olivat jo hyvällä alulla, sireenipensaiden silmut turpeita, mutta marjapensaat vasta heräilivät talvihorroksesta. Oravapari keikkui pihan kuusessa. Niillä taisi olla pesä siellä.
Kaikki olisi ollut täydellistä, jos olisin ollut kunnossa. Olen potenut flunssaa koko loman ajan. Toivon käänteen parempaan tulevan pian.
lauantaina, huhtikuuta 19, 2003
Onko pääsiäinen sinulle uskonnollinen juhla? kysyy Elisa äänestyksessään. Prosenttijakauma oli klo 11.15 kyllä 32 ei 68, vastaajia 390. Suomalaisten uskonnollisuutta käsittelee myös Uutispäivä Demarin pääkirjoitus: "Uskonnollisuus säilynyt edelleen merkittävänä suomalaisten elämässä" esitellessään pääsiäisviikolla julkaistua tutkimusta ”Moderni kirkkokansa, suomalaisten uskonnollisuus uudella vuosituhannella”. HS esitteli viimeistelyvaiheessa ollutta tutkimusta 22.12.02 joulunajan artikkelissaan "Kirkon tilaisuuksissa käy viikossa puoli miljoonaa ihmistä".
Kirkosta eronneena pääsisäinen ei ole minulle henkilökohtainen lunastusnäytelmä, mutta on kulttuurillisesti ja sisällöltään kiehova aihe.
Ecce Homo - katso ihmistä -artikkelissa pääsiäisen kärsimysnäytelmästä taiteen kuvaamana Mia Tykkyläinen kehottaa: "Nyt pääsiäisenä voimme jälleen pohtia tätä: katsomme ihmistä, mutta mitä me todella näemme?" -- Elisabeth Ohlsonin näkemys Ecce Homo -teemasta herätti valokuvanäyttelyn katsojissa voimakasta torjuntaa ja vihaa. Oli niitäkin, jotka kokivat ymmärtäneensä jotakin oleellista kristinuskon ihmeestä, kuten Kanerva Eskola: Arki & Kulttuuri / kesäkuu 2000.
Kirkosta eronneena pääsisäinen ei ole minulle henkilökohtainen lunastusnäytelmä, mutta on kulttuurillisesti ja sisällöltään kiehova aihe.
Ecce Homo - katso ihmistä -artikkelissa pääsiäisen kärsimysnäytelmästä taiteen kuvaamana Mia Tykkyläinen kehottaa: "Nyt pääsiäisenä voimme jälleen pohtia tätä: katsomme ihmistä, mutta mitä me todella näemme?" -- Elisabeth Ohlsonin näkemys Ecce Homo -teemasta herätti valokuvanäyttelyn katsojissa voimakasta torjuntaa ja vihaa. Oli niitäkin, jotka kokivat ymmärtäneensä jotakin oleellista kristinuskon ihmeestä, kuten Kanerva Eskola: Arki & Kulttuuri / kesäkuu 2000.
perjantaina, huhtikuuta 18, 2003
Kylläpä Aurajokimaisemat näyttävät upeilta valaistuina! -- Suomen arvosteljiain liiton Turun jaos on palkinnut kritiikin puolen kilon punnuksella kaupunkimaisemaan merkittävällä tavalla vaikuttaneen valosuunnittelija Julle Oksasen sekä arkkitehti Vesa Honkosen. Kilon punnus myönnettiin Kustannus Oy Sammakolle. " Seppo Lahtisen ideoima kaunokirjallisuuden paja on kasvanut kustantajana pikkujättiläiseksi, joka on keskittynyt lähinnä kotimaiseen runouteen, amerikkalaiseen beatiin, Charles Bukowskin tuotantoon ja ranskalaiseen kirjallisuuteen", palkintoraati toteaa. - Turun Sanomat 18.4. Palkintoseremoniat pidettiin Puutorin vessassa, jonka erikoislaatuisuuteen tutustuin viime kesänä. Oli myöhä ja paikka oli juuri sulkenut ovensa, kun porukkamme ehti kolkuttelemaan ovelle. Ystävällinen baarimestari suostui päästämään meidät kuitenkin sisään ja vietimme siellä hauskan tovin drinkkejämme siemaillen. Muista Turun juomapuolen nähtävyyksistä tutuiksi tulivat Uusi Apteekki ja Koulu. Vaikka Turku on suosikkikaupunkini, olen käynyt siellä harvoin. Kerrat ovat olleet sitäkin mieleenpainuvampia. Muutaman päivän luokkaretki, jolloin näin Turun kaupunginteatterissa elämäni ensimmäisen musikaalin My Fair Ladyn, säilyy sympaattisena muistoissani.
Irakin museoaarteet rikollisliigoille? Unescon Pariisissa kokoontuneet museoasiantuntijat arvelevat Bagdadin arkeologisen museon ryöstön olleen etukäteen suunniteltu. Tähän viittaa sekin, että museon holveihin mentiin avaimilla. Ryöstelyn mahdollisuudesta oli varoitettu. 'Yhdysvallat on vastuussa' otsikoi HS pääkirjoituksensa 15.4. ja Bushin kulttuurineuvonantaja Martin Sullivan erosi vastalauseena armeijan kykenemättömyydelle suojella kulttuuriaarteita.
Hävityksen keskellä museon apulaisjohtaja taannoin itki sitä, että heidän kulttuurihistoriansa esineistöä oli tuhottu ja isku oli kohdistunut samalla kulttuuriin itseensä. Hän kysyi: Mitä on kansa ilman kulttuuriaan ja sen muistomerkkejä? Nöyryytykseen liittyi häpeää siitä, että heikäläiset itse olivat olleet tuhoamassa aarteitaan. Alueen esineistöä on kulkeutunut vuosisatojen varrella maailman museoihin. Amerikkalaisten kykenemättömyydessä suojella muinaismuistoja eräät arabit ovat nähneet tarkoituksellisuutta.
Kulttuuriesineistöön liittyy suuria symboli- ja tunnearvoja rahallisen arvon lisäksi. Kautta aikain niitä on ryöstetty ja viety sotasaaliina -- ja saaliista on haluttu pitää kiinni. Prahassa käydessä opas valitti, että suuri osa Tsekinmaan kulttuuriaarteistoa vietiin 30-vuotisen sodan aikana Ruotsiin, eikä niitä sieltä saada takaisin. Saksa ja Venäjä ovat käyneet neuvotteluja taidemaalausten palauttamisesta Berliiniin, jne.
Hävityksen keskellä museon apulaisjohtaja taannoin itki sitä, että heidän kulttuurihistoriansa esineistöä oli tuhottu ja isku oli kohdistunut samalla kulttuuriin itseensä. Hän kysyi: Mitä on kansa ilman kulttuuriaan ja sen muistomerkkejä? Nöyryytykseen liittyi häpeää siitä, että heikäläiset itse olivat olleet tuhoamassa aarteitaan. Alueen esineistöä on kulkeutunut vuosisatojen varrella maailman museoihin. Amerikkalaisten kykenemättömyydessä suojella muinaismuistoja eräät arabit ovat nähneet tarkoituksellisuutta.
Kulttuuriesineistöön liittyy suuria symboli- ja tunnearvoja rahallisen arvon lisäksi. Kautta aikain niitä on ryöstetty ja viety sotasaaliina -- ja saaliista on haluttu pitää kiinni. Prahassa käydessä opas valitti, että suuri osa Tsekinmaan kulttuuriaarteistoa vietiin 30-vuotisen sodan aikana Ruotsiin, eikä niitä sieltä saada takaisin. Saksa ja Venäjä ovat käyneet neuvotteluja taidemaalausten palauttamisesta Berliiniin, jne.
Minä tarjosin. -- Ostamani punaviinipullo jäi bussin penkille, kun poistuin 741:stä Hakunilan ostarin jälkeisellä pysäkillä. Toivottavasti päätyi sopiviin käsiin. Villa Anna olisikin ollut liian kevyt aromiltaan lammaspaistin kanssa. Nyt suositteli Tarapacá La Guesta Cabernet Sauvignon-Syrahia fiiniksi viiniksi lampaalle. Viiniarvostelujen kieli on sitten hupaisaa! "Reilun hedelmäinen tuoksu muistuttaa aromeiltaan lähes ylikypsiä mustaherukoita. Siitä voi aistia myös vihreää yrttisyyttä. Mieleen tulee timjami, rosmariini ja minttu! Yrttitarhan takaa tuoksua sävyttää hennon savuinen, tammitynnyrikypsytyksen mukanaan tuoma mausteinen paahteisuus. Tuhtia tuoksua seuraava maku on pakattu hedelmällä. Tuoksua myötäilevä mustaherukan aromikkuus hallitsee nuorekasta makua. Viinissä on runsaasti hedelmäisyyttä tukevaa tanniinisuutta, joka tekee viinin hyvin tasapainoiseksi." -- Houkuttaa maistamaan.
Vaikka pääsiäisloma alkoi epätavallisella unohduksella ja flunssa pukkaa päälle, nautin vapaudesta. Hyvää Pääsiäistä kaikille!
Vaikka pääsiäisloma alkoi epätavallisella unohduksella ja flunssa pukkaa päälle, nautin vapaudesta. Hyvää Pääsiäistä kaikille!
torstaina, huhtikuuta 17, 2003
Kuu kiurusta kesään, leivonen laulaa korkealla pellon ylläpuolella. Sen laulu sekoittuu mustarastaan vihellyksiin. Kurkikin jo tuli. Lintujen kevätmuutto on päässyt vauhtiin.
Outo juttu: Suomenlahdelta on löydetty radioaktiivinen voimanlähde, joka on peräisin Riteg-majakasta. Varkaat olivat vieneet siitä suojaavat metalliosat ja heittäneet 400-asteisen mötikän mereen. Heidän arvellaan kuolevan, koska ovat saaneet tappavan annoksen säteilyä. --HS 16.4. Säteilyturvakeskus vaatii tänään selvitystä asiasta. Olen kuullut, että varkaat vievät metallia mistä irti saavat, mutta että henkensä kaupalla -- tuntuu uskomattomalta.
Outo juttu: Suomenlahdelta on löydetty radioaktiivinen voimanlähde, joka on peräisin Riteg-majakasta. Varkaat olivat vieneet siitä suojaavat metalliosat ja heittäneet 400-asteisen mötikän mereen. Heidän arvellaan kuolevan, koska ovat saaneet tappavan annoksen säteilyä. --HS 16.4. Säteilyturvakeskus vaatii tänään selvitystä asiasta. Olen kuullut, että varkaat vievät metallia mistä irti saavat, mutta että henkensä kaupalla -- tuntuu uskomattomalta.
keskiviikkona, huhtikuuta 16, 2003
Antti Arjavasta Suomen kulttuurirahaston uusi yliasiamies kertoi HS uutisessaan. Hänen väitöskirjansa 'Women and Roman law in late antiquity' (1994) käsitteli naisen asemaa myöhäisantiikin aikana. A bibliography on women and the family in late antiquity and the early Middle Ages, Arjavan kokoama, täydentyvä bibliografia löytyy internetistä.
Google-haku toi esiin myös lintuhavaintoja -- Arjava on aktiivinen lintutieteen harrastaja.
Google-haku toi esiin myös lintuhavaintoja -- Arjava on aktiivinen lintutieteen harrastaja.
tiistaina, huhtikuuta 15, 2003
Vuoden Puupäähatun saanut sarjakuva- ja kuvataiteilija Katja Tukiainen esittelyssä Suomen sarjakuvaseuran sähköisillä sivuilla.
Töihin tullessa näin hänen töitään aseteltavan kirjaston kahvilan käytävän lasivitriineihin. Julkistamistilaisuus on siirretty Monrepos-saliin ja sinne odotetaan lehdistön ja TV:n edustajia sankoin joukoin. Tänne lainauksen tiskille heitä ei näy. Puikahtavat suoraan eteisestä tornin portaikkoon.
Töihin tullessa näin hänen töitään aseteltavan kirjaston kahvilan käytävän lasivitriineihin. Julkistamistilaisuus on siirretty Monrepos-saliin ja sinne odotetaan lehdistön ja TV:n edustajia sankoin joukoin. Tänne lainauksen tiskille heitä ei näy. Puikahtavat suoraan eteisestä tornin portaikkoon.
maanantaina, huhtikuuta 14, 2003
Puupäähattu ja sarjakuvataiteilijan vierailu
Suomen sarjakuvaseura julkistaa vuoden Puupäähattu-palkinnon saajan tiistaina 15.4. klo 12 lehdistötilaisuudessa, joka pidetään Helsingin yliopiston kirjaston Agricola-huoneessa.
Sarjakuvataiteilijan vierailu -- Keskiviikkona 16.4. klo 16 järjestetään yleisötilaisuus, jossa vuoden Puupäähattu-palkittu sarjakuvataiteilija kertoo tuotannostaan. Samana päivänä avataan myös kahvilassa palkinnon saajan sarjakuvanäyttely. Sarjakuvataiteilijan vierailu järjestetään yhteistyössä Suomen sarjakuvaseuran kanssa.
Lisätietoja: Inkeri Pitkäranta, puh. 22738 tai 050-3027238.
Suomen sarjakuvaseura julkistaa vuoden Puupäähattu-palkinnon saajan tiistaina 15.4. klo 12 lehdistötilaisuudessa, joka pidetään Helsingin yliopiston kirjaston Agricola-huoneessa.
Sarjakuvataiteilijan vierailu -- Keskiviikkona 16.4. klo 16 järjestetään yleisötilaisuus, jossa vuoden Puupäähattu-palkittu sarjakuvataiteilija kertoo tuotannostaan. Samana päivänä avataan myös kahvilassa palkinnon saajan sarjakuvanäyttely. Sarjakuvataiteilijan vierailu järjestetään yhteistyössä Suomen sarjakuvaseuran kanssa.
Lisätietoja: Inkeri Pitkäranta, puh. 22738 tai 050-3027238.
Hallitus
Neuvottelut hallitusohjelmasta venyivät klo 2:een ja salkkujaosta sovittiin tuntia myöhemmin. Nimiä ei vielä mainittu. Siten Lipposen hallitukseen osallistuminenkaan ei selviä ennen iltapäivää, ei ennen kuin puoluevaltuusto käsittelee neuvottelutulosta. Veronkevennyksiä on luvassa jo heinäkuusta lähtien. Sailaksen työryhmän vaikeita asioita ei pantu hallitusohjelmaan. Ne lakaistiin selvitysryhmiin, esim. opinto-, eläke- ja työttömyysturva-asiat. Myös osinkojen verotuksen muutokset jäivät selvitysryhmän valmisteltaviksi. Salkkujako 8 + 8 + 2 vaikuttaa onnistuneelta. RKP sai sittenkin 2 ministeriä, vaikka alunperin heille oli luvassa yksi. Ympäristöministerin salkusta ovat kuitenkin asuntoasiat siirretty alue- ja kuntaministerille.
Neuvottelut hallitusohjelmasta venyivät klo 2:een ja salkkujaosta sovittiin tuntia myöhemmin. Nimiä ei vielä mainittu. Siten Lipposen hallitukseen osallistuminenkaan ei selviä ennen iltapäivää, ei ennen kuin puoluevaltuusto käsittelee neuvottelutulosta. Veronkevennyksiä on luvassa jo heinäkuusta lähtien. Sailaksen työryhmän vaikeita asioita ei pantu hallitusohjelmaan. Ne lakaistiin selvitysryhmiin, esim. opinto-, eläke- ja työttömyysturva-asiat. Myös osinkojen verotuksen muutokset jäivät selvitysryhmän valmisteltaviksi. Salkkujako 8 + 8 + 2 vaikuttaa onnistuneelta. RKP sai sittenkin 2 ministeriä, vaikka alunperin heille oli luvassa yksi. Ympäristöministerin salkusta ovat kuitenkin asuntoasiat siirretty alue- ja kuntaministerille.
sunnuntai, huhtikuuta 13, 2003
Jokohan kevään tuloon on uskominen? Mittari näytti kymmentä astetta, piha lainehti sulamisvesiä ja puron uoma on ääriään myöten täynnä. Vesi kohisee siltarummun kapeikossa ja jäälautat saavat kyytiä. Pekka nyppi nastat renkaista ja antoi autolle kevätpesun. Mehiläisillä oli vilkas lentopäivä. Pajut eivät kuki vielä vähään aikaan. Leppä ehtii ensimmäisenä antamaan siitepölyä.
Hallitussopua hierotaan. Jäätteenmäen mukaan ohjelma on viittä vaille valmis. Ylimääräisessä uutislähetyksessä 23.45 ei vieläkään kerrota mitään lopullista, vaikka toimittaja kuinka tivaa.
Hallitussopua hierotaan. Jäätteenmäen mukaan ohjelma on viittä vaille valmis. Ylimääräisessä uutislähetyksessä 23.45 ei vieläkään kerrota mitään lopullista, vaikka toimittaja kuinka tivaa.
Outoa Taigaa kertoi saaneensa pilkillä pikkiriikkisen ahvenen. Pilkkiminen ei kuulu harrastuksiimme, onkiminen kylläkin. Perheen muut jäsenet voivat viettää kesällä tuntikausia mato-ongella rannan kivillä. Saaliina on yleensä pieniä ahvenia ja särkiä. Eilen muistelimme 80-luvun alussa katiskaan uinutta ankeriasta. Se oli pelottavannäköinen otus. Metrin pituinen ja käsivarren paksuinen, ja sen väännössä oli voimaa. Ennätyskalat ovat 3,5 kg:n painoisia. Vahinko, ettei tullut punnituksi. Ankeriaan käärmemäinen vääntelehtiminen ja kappaleiden liike vielä pannulla paistettaessa oli minulle liikaa. Ei tehnyt mieli maistaa. Pekka kertoi Suomen ennätyshauen olleen hänen opettajansa isän pyydystämä Säkylän Pyhäjärvestä vuonna 1905. Se painoi 25,5 kiloa. Kokemäenjoesta saatu ennätyskala on 1914 pyydystetty 152-kiloinen sampi.
Millainen mitta on kerpu? Liittyy kalastukseen. -- 31 nahkiaista. "Kerpo on satakuntalainen mittayksikkö, jota käytetään nahkiaisia laskettaessa. 1 kerpo = 31 kpl, 1/2 kerpoa = 15 kpl (koko kerpossa yksi nahkiainen on siteenä)" - Mittojen muuntaja
Pekka muisti määrää nimitetyn kerpuksi. Sain maistaa joitakin vuosia sitten nakkilalaisia savustettuja nahkiaisia, kun hän toi niitä tuliaisiksi kerpon verran työmatkaltaan. Eivät olleet hassumpia.
Millainen mitta on kerpu? Liittyy kalastukseen. -- 31 nahkiaista. "Kerpo on satakuntalainen mittayksikkö, jota käytetään nahkiaisia laskettaessa. 1 kerpo = 31 kpl, 1/2 kerpoa = 15 kpl (koko kerpossa yksi nahkiainen on siteenä)" - Mittojen muuntaja
Pekka muisti määrää nimitetyn kerpuksi. Sain maistaa joitakin vuosia sitten nakkilalaisia savustettuja nahkiaisia, kun hän toi niitä tuliaisiksi kerpon verran työmatkaltaan. Eivät olleet hassumpia.
lauantaina, huhtikuuta 12, 2003
Vilkaisu Uuden-Seelannin rallin tuloslistaan paljasti yllättäviä käänteitä. 2.päivän jälkeen, 16 erikoiskoetta takana, järjestys oli aivan toinen kuin yöllä -- 1. M. Grönholm - 2. R. Burns - 3. P. Solberg - 4. S. Loeb - 5. F. Loix - 6. A. McRae - 7. T. Gardemeister - 8. D. Auriol - 9. T. Mäkinen - 10. F. Duval
Rovanperä ja Märtin olivat keskeyttäneet 14. erikoiskokeella, Rovanperä ulosajoon. Myös Grönholm oli pyörähtänyt ojaan 13. erikoiskokeella, mutta hänet oli autettu takaisin radalle. Ei tule kolmoisvoittoa kotiin - toivottavasti voitto kuitenkin.
Rovanperä ja Märtin olivat keskeyttäneet 14. erikoiskokeella, Rovanperä ulosajoon. Myös Grönholm oli pyörähtänyt ojaan 13. erikoiskokeella, mutta hänet oli autettu takaisin radalle. Ei tule kolmoisvoittoa kotiin - toivottavasti voitto kuitenkin.
HS -- Irakin museon kokoelmia ryöstetty Reuters: Looters Ransack Baghdad's Antiquities Museum
Surullista. Sen ymmärtää, että viedään mitä irti saadaan, mutta turmeleminen ja hävitys on silkkaa vandalismia. Kun aikaisemmin on kerrottu, että Bagdadissa on ryöstetty sairaaloitakin putipuhtaiksi, ei museon tyhjennys ollut yllätys. Pikemminkin olisin yllättynyt, jos varkauksilta olisi vältytty. Voittajat ovat kautta aikain kartuttaneet museoidensa kokoelmia ryöstösaalein, ja kyllä paikallisetkin osaavat vaihtaa saaliinsa rahaksi. Markkinoilta löytyy aina ostajia, joiden intohimo vie voiton etiikasta.
Kommentti: "Bagdadissa ryöstelevät kyllä ihan irakilaiset itse. Ei nyt sentään noin epätoivoinen pitäisi olla, että ihan roskaa on valmis puhumaan."
En ole ilmeisestikään osannut ilmaista ajatuksiani selkeästi, koska kirjoitustani kommentoitiin ikään kuin olisin tässä syyttänyt amerikkalaisia ryöstelystä. Kommentoija on ihan oikeassa, irakilaisethan siellä ryöstelevät. Anarkia on saanut vallan ja ryöstely on sen yksi ilmentymä. Oletettiin, että irakilaiset rauhoittuisivat, kun olivat saaneet purkaa frustraationsa, mutta järjestyksen palauttamiseen tarvitaan ulkopuolisia voimia.
Surullista. Sen ymmärtää, että viedään mitä irti saadaan, mutta turmeleminen ja hävitys on silkkaa vandalismia. Kun aikaisemmin on kerrottu, että Bagdadissa on ryöstetty sairaaloitakin putipuhtaiksi, ei museon tyhjennys ollut yllätys. Pikemminkin olisin yllättynyt, jos varkauksilta olisi vältytty. Voittajat ovat kautta aikain kartuttaneet museoidensa kokoelmia ryöstösaalein, ja kyllä paikallisetkin osaavat vaihtaa saaliinsa rahaksi. Markkinoilta löytyy aina ostajia, joiden intohimo vie voiton etiikasta.
Kommentti: "Bagdadissa ryöstelevät kyllä ihan irakilaiset itse. Ei nyt sentään noin epätoivoinen pitäisi olla, että ihan roskaa on valmis puhumaan."
En ole ilmeisestikään osannut ilmaista ajatuksiani selkeästi, koska kirjoitustani kommentoitiin ikään kuin olisin tässä syyttänyt amerikkalaisia ryöstelystä. Kommentoija on ihan oikeassa, irakilaisethan siellä ryöstelevät. Anarkia on saanut vallan ja ryöstely on sen yksi ilmentymä. Oletettiin, että irakilaiset rauhoittuisivat, kun olivat saaneet purkaa frustraationsa, mutta järjestyksen palauttamiseen tarvitaan ulkopuolisia voimia.
Pekka ratkoo Avun ristisanatehtävää ja on saanut ruudukon jo melkein täytettyä. Olen avustanut muutamissa kohdin. Hän sanoi juuri, ettei yksin varmaankaan saisi tehtävää ratkottua, tai se veisi liikaa aikaa. Dementiantorjuntaprojektimme valvottaa, kun emme malta heittää työtä kesken. Muuta hupia tarjoaa Uuden-Seelannin ralli, jota seuraan WRC:n sivuilta. 11. erikoiskokeen jälkeen Grönholm johtaa reilulla minuutilla Markko Märtiniä, jolla on uusi Ford rautanaan. Varsinainen menijä tämä inkoolainen. Richard Burns on kolmantena Petter Solberg kannoillaan.
Viime vuonna tuli kolmoisvoitto. Nyt Rovanperä on 5. ja Mäkinen 7. Rovanperä voi sieltä vielä nousta, mutta Mäkisellä on ollut vatsansa kanssa ongelmia, ehkä ruokamyrkytys, ja se on varmaan vienyt osan puhdista.
Valvomme myös Pikku-Mustan takia. Se on pentujen syntymästä lähtien pysytellyt tiukasti niiden lähellä. On pitänyt varmistaa, että se saa yölläkin syötävää. Jos panemme ruokia tarjolle illalla, muut kissat käyvät syömässä ne suihinsa, eikä Pikku-Mustalle jää mitään. Kohta pennut jo tulevat esille ja voin kantaa ne ihmisten ilmoille. Vielä en ole nähnyt niistä vilaustakaan. Aikaisemmin Pikku-Mustalla on ollut keskimäärin kolme pentua. Nyt niitä voi olla enemmänkin. Se oli niin mahtavan näköinen. Täytyy olla varovainen niiden siirrossa. Viimeksi yksi pentu jäi yksikseen jälkeen ja emo kävi sitä imettämässä. Ihmettelin, miksi Pikku-Musta niin kiehnasi jaloissani ja selvästi halusi johdattaa mukanaan pesäpaikalle. Kuitenkaan en sillä kerralla nähnyt pentua. Kului vähän aikaa ja se toi pennun suussaan yläkertaan. Pentu oli erilainen kuin muut. Sihisi pienemmästäkin. Se leimautui meihin vasta, kun haimme sen sopeutumattomana iäkkään pariskunnan luota kotiin. Takaisin tultuaan se oli täysin erilainen kissa. Olimme todella hämmästyneitä.
Viime vuonna tuli kolmoisvoitto. Nyt Rovanperä on 5. ja Mäkinen 7. Rovanperä voi sieltä vielä nousta, mutta Mäkisellä on ollut vatsansa kanssa ongelmia, ehkä ruokamyrkytys, ja se on varmaan vienyt osan puhdista.
Valvomme myös Pikku-Mustan takia. Se on pentujen syntymästä lähtien pysytellyt tiukasti niiden lähellä. On pitänyt varmistaa, että se saa yölläkin syötävää. Jos panemme ruokia tarjolle illalla, muut kissat käyvät syömässä ne suihinsa, eikä Pikku-Mustalle jää mitään. Kohta pennut jo tulevat esille ja voin kantaa ne ihmisten ilmoille. Vielä en ole nähnyt niistä vilaustakaan. Aikaisemmin Pikku-Mustalla on ollut keskimäärin kolme pentua. Nyt niitä voi olla enemmänkin. Se oli niin mahtavan näköinen. Täytyy olla varovainen niiden siirrossa. Viimeksi yksi pentu jäi yksikseen jälkeen ja emo kävi sitä imettämässä. Ihmettelin, miksi Pikku-Musta niin kiehnasi jaloissani ja selvästi halusi johdattaa mukanaan pesäpaikalle. Kuitenkaan en sillä kerralla nähnyt pentua. Kului vähän aikaa ja se toi pennun suussaan yläkertaan. Pentu oli erilainen kuin muut. Sihisi pienemmästäkin. Se leimautui meihin vasta, kun haimme sen sopeutumattomana iäkkään pariskunnan luota kotiin. Takaisin tultuaan se oli täysin erilainen kissa. Olimme todella hämmästyneitä.
perjantaina, huhtikuuta 11, 2003
BBC: Saddam curios for sail online -- eBayn sivuilta löytyy liki kolmetuhatta Saddam-aiheista artikkelia, joita kaupataan netissä -- Saddamin haarukasta hänen kuvallaan varustettuihin vessapapereihin. Tuntuu groteskilta.
HS:n uutinen tänään -- TT:n tutkimus: Naisten ja miesten palkkaerot eivät johdu sukupuolesta
Tutkimuksen julkistamistilaisuudessa eilen Seppo Riski sanoi: "Sama palkka samasta työstä on ainoa oikea lähtökohta. Naisten ja miesten palkkaerot eivät johdu syrjinnästä vaan sijoittumisesta eri toimialoille ja eri tehtäviin". Naiset kouluttautuvat edelleen miehiä hanakammin huonosti palkatuille aloille. Vaikka enemmistö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoista on naisia, alle 20 prosenttia hakeutuu teknis-tieteellisille aloille.
Eilen sosiaaliväki osoitti mieltään huonojen palkkojen ja heikentyvien työolosuhteiden vuoksi. Helsinki aikoo muuttaa joka kolmannen sosiaalityöntekijän viran lähityöntekijän toimeen. Tietysti palkka laskee samalla. Alalla on sijaisina runsaasti epäpätevää työvoimaa, ja vaihtuvuus on suurta, sillä kunnan viroista hakeudutaan yksityispuolelle heti, kun paikka löytyy. Miten kaupunki voi edes toivoa rekrytoivansa päteviä työntekijöitä, kun harjoittaa polkupolitiikkaa? Ihmettelen, kuka hakeutuu sosiaalialalle, koska työ on henkisesti raskasta ja vaativaa, eikä fyysinen koskemattomuuskaan ole taattu. Ehkä Ilkka Kokkarisen naishumanistiparat.
Tutkimuksen julkistamistilaisuudessa eilen Seppo Riski sanoi: "Sama palkka samasta työstä on ainoa oikea lähtökohta. Naisten ja miesten palkkaerot eivät johdu syrjinnästä vaan sijoittumisesta eri toimialoille ja eri tehtäviin". Naiset kouluttautuvat edelleen miehiä hanakammin huonosti palkatuille aloille. Vaikka enemmistö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoista on naisia, alle 20 prosenttia hakeutuu teknis-tieteellisille aloille.
Eilen sosiaaliväki osoitti mieltään huonojen palkkojen ja heikentyvien työolosuhteiden vuoksi. Helsinki aikoo muuttaa joka kolmannen sosiaalityöntekijän viran lähityöntekijän toimeen. Tietysti palkka laskee samalla. Alalla on sijaisina runsaasti epäpätevää työvoimaa, ja vaihtuvuus on suurta, sillä kunnan viroista hakeudutaan yksityispuolelle heti, kun paikka löytyy. Miten kaupunki voi edes toivoa rekrytoivansa päteviä työntekijöitä, kun harjoittaa polkupolitiikkaa? Ihmettelen, kuka hakeutuu sosiaalialalle, koska työ on henkisesti raskasta ja vaativaa, eikä fyysinen koskemattomuuskaan ole taattu. Ehkä Ilkka Kokkarisen naishumanistiparat.
Eilisiltainen elokuva 'Käärme ja sateenkaari' ( The serpent and the rainbow) perustui Wade Davisin kirjaan, hänen Haitilla tutkimiinsa voodoo- ja zombi-rituaaleihin. -- Feel the loa taste the vision vine/ The Mumblage interview. Etsin filmin jälkeen tietoja hänestä ja Google-haku tuotti n. 8320 viitettä. Mielenkiitoinen tutkimusmatkailija, antropologi, biologi ja etnobotanisti. The Riverdeep Currentin haastattelussa 'Taking a world view' hän kertoo ryhtyneensä opiskelemaan kasvitietedettä, koska kasvit auttoivat Amazonasin heimoja tutkivaa antropologia ymmärtämään heidän elämäntapaansa ja elinolosuhteitaan ja juuri kasvien avulla hän saattoi päästä läheiseen kontaktiin ihmisten kanssa. Davisin mielenkiinto kohdistuu tätänykyä maapallon kulttuurien monimuotoisuuden tutkimiseen, huolenaiheenaan etnosfäärin ( ="the sum total of all thought, beliefs, and ideas since the dawn of human consciousness." ) rapautuminen kielten ja kulttuurien hävitessä. Hänen nettisivunsa on visuaalisesti hämmentävä - kaikki on liikkeessä.
keskiviikkona, huhtikuuta 09, 2003
Bagdadissa alkoi tapahtua. Päivystyksen lomassa vilkuilimme töissä BBC:n verkkosivuja, missä kerrottiin, että Bagdadissa kansa oli tullut kaduille juhlimaan Saddamin vallan kaatumista. Ryöstelijät käyttivät tietenkin tilaisuutta hyväkseen ja veivät mitä irti saivat. Ylen uutisissa seurattiin patsaiden kaatumista ja ihmisten vihanpurkauksia. Helsingin Sanomien verkkoliite selosti tilanteen (16:29) uutisessaan. Ei sota vielä ole ohi, mutta yksi etappi on saavutettu. Toivottavasti dominoteoria pätee, eikä vastarintaa turhaan pitkitetä.
Mikael Agricolan päivä
HS 50 vuotta sitten 8.4.1953 uutisoi: Suomella maailmanennätys lukutaitoisten määrässä. - Pariisi 7.4. (UP) "Ainoastaan yksi prosentti suomalaisista on lukutaidottomia. Portugal on Euroopan kehittymättömin maa tässä suhteessa, sillä 49 prosenttia sen ihmisistä on luku- ja kirjoitustaidottomia. Ranska, jota on yleensä pidetty korkeatasoisena kulttuurimaana, jää tässä suhteessa jälkeen tuhansien järvien maasta, sillä sen kansasta on neljä prosenttia lukutaidottomia." Portugalin luku hämmästyttää, eihän tilastotutkimuksesta ole kulunut kuin viisikymmentä vuotta. Ovat harpanneet aimo askelen. Agricolan ABC-kirjan lukeminen ei suju aivan vaivattomasti, mutta hauskaa se on.
HS 50 vuotta sitten 8.4.1953 uutisoi: Suomella maailmanennätys lukutaitoisten määrässä. - Pariisi 7.4. (UP) "Ainoastaan yksi prosentti suomalaisista on lukutaidottomia. Portugal on Euroopan kehittymättömin maa tässä suhteessa, sillä 49 prosenttia sen ihmisistä on luku- ja kirjoitustaidottomia. Ranska, jota on yleensä pidetty korkeatasoisena kulttuurimaana, jää tässä suhteessa jälkeen tuhansien järvien maasta, sillä sen kansasta on neljä prosenttia lukutaidottomia." Portugalin luku hämmästyttää, eihän tilastotutkimuksesta ole kulunut kuin viisikymmentä vuotta. Ovat harpanneet aimo askelen. Agricolan ABC-kirjan lukeminen ei suju aivan vaivattomasti, mutta hauskaa se on.
tiistaina, huhtikuuta 08, 2003
Ostin Iltalehden. Etusivun uutiset: Britit ylistävät uutta sankariaan "Kimi on valloittaja" -- Liittouma kadotti Saddam Husseinin jäljet -- Sars ei pelota Kiinasta palanneita suomalaisia -- Kilpailu laskee puheluiden hintoja -- Palmu teloi itsensä sairaalaan -- Kirsi Piha kärsi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta -- Hovin mitta tuli täyteen Madeleine-sketseistä -- Eppu Normaalilta uusi levy -- Nylon Beatin Erin: Kesähäitä ei tule
Jos Juhani Palmu teloo itsensä ateljeessaan, ketä se kiinnostaa? Ykkösuutinen kuitenkin. -- SARS-epidemia: "Suomessa ei ole minkäänlaista riskiä", sanoo Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Pauli Leinikki, jos tauti leviää pisaratartuntana. Tauti saadaan aisoihin karanteenilla. Jos se leviää muilla tavoin, näemme lähiviikkoina paikallisia epidemioita eri puolilla maailmaa. -- Jäätteenmäen debyyttiä povataan Ateenan huippukokoukseen, siitä hallitusneuvottelujen kova paine. Näkökulmassa Timo Hakkarainen kysyy: "Quo vadis, Paavo?" Hallitukseen vaiko ei? Hallituksen ulkopuolelle jättäytyminen meritsisi puolueen sisällä uutta "ruusujen sotaa" ja Sailaksen työryhmän mietinnön runttaamista. -- Bodomin kolmoismurhan nousu uudelleen julkisuuteen Jorma Palon kirjan myötä, on saanut vihjepuhelimet soimaan. Poliisi lupaa tarkistaa kaikki vihjeet. Kyllikki Saaren ja Bodomin murhat eivät jätä meitä rauhaan. Murhahan ei tunnetusti vanhene koskaan. -- Irakin sota: Jenkit pääsivät loikoilemaan Saddamin sohvilla ja ihmettelemään palatsin legendaarisia kultaisia vesihanoja. Irakin eliittisotilaat puolestaa pötkivät pakoon palatsista alusvaatteissa. Ei sanaakaan hyökkäyksen siviilitappioista. Livahtiko Saddam salaiseen tunneliverkostoonsa? spekuloidaan aukeaman leveydeltä. Kemikaali-Alin ruumis sentään on todistettavasti löydetty. -- Glamour: Eppu Normaalilta odotetaan hartaasti uutta albumia, ehkä jo ensi syksynä. Eppu on suosikkini. Kirsi Pihan äitiyden alkutaival oli muuta kuin glamouria; synnytyksen jälkeinen masennus kesti vuoden. Vanha söpöliini Paul McCartney, 60, menetti äänensä ja joutui peruuttamaan Sheffieldin konserttinsa. Hellyttävän patinoituneen näköinen, täytyy sanoa. Vanhenemme samaa tahtia. Muistan kesän 64 Lontoossa ja Hard Day's Nightin. Julkkishomo Teuvo Loman on kuulemma väsynyt Hoidetaan homo pois päiviltä -huuteluihin ja yrittää olla masentumatta. Kuka on Teuvo Loman? -- Iltatyttö Marjukka. En ymmärrä kuvatekstiä: "Matkailu avartaa".
Jos Juhani Palmu teloo itsensä ateljeessaan, ketä se kiinnostaa? Ykkösuutinen kuitenkin. -- SARS-epidemia: "Suomessa ei ole minkäänlaista riskiä", sanoo Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Pauli Leinikki, jos tauti leviää pisaratartuntana. Tauti saadaan aisoihin karanteenilla. Jos se leviää muilla tavoin, näemme lähiviikkoina paikallisia epidemioita eri puolilla maailmaa. -- Jäätteenmäen debyyttiä povataan Ateenan huippukokoukseen, siitä hallitusneuvottelujen kova paine. Näkökulmassa Timo Hakkarainen kysyy: "Quo vadis, Paavo?" Hallitukseen vaiko ei? Hallituksen ulkopuolelle jättäytyminen meritsisi puolueen sisällä uutta "ruusujen sotaa" ja Sailaksen työryhmän mietinnön runttaamista. -- Bodomin kolmoismurhan nousu uudelleen julkisuuteen Jorma Palon kirjan myötä, on saanut vihjepuhelimet soimaan. Poliisi lupaa tarkistaa kaikki vihjeet. Kyllikki Saaren ja Bodomin murhat eivät jätä meitä rauhaan. Murhahan ei tunnetusti vanhene koskaan. -- Irakin sota: Jenkit pääsivät loikoilemaan Saddamin sohvilla ja ihmettelemään palatsin legendaarisia kultaisia vesihanoja. Irakin eliittisotilaat puolestaa pötkivät pakoon palatsista alusvaatteissa. Ei sanaakaan hyökkäyksen siviilitappioista. Livahtiko Saddam salaiseen tunneliverkostoonsa? spekuloidaan aukeaman leveydeltä. Kemikaali-Alin ruumis sentään on todistettavasti löydetty. -- Glamour: Eppu Normaalilta odotetaan hartaasti uutta albumia, ehkä jo ensi syksynä. Eppu on suosikkini. Kirsi Pihan äitiyden alkutaival oli muuta kuin glamouria; synnytyksen jälkeinen masennus kesti vuoden. Vanha söpöliini Paul McCartney, 60, menetti äänensä ja joutui peruuttamaan Sheffieldin konserttinsa. Hellyttävän patinoituneen näköinen, täytyy sanoa. Vanhenemme samaa tahtia. Muistan kesän 64 Lontoossa ja Hard Day's Nightin. Julkkishomo Teuvo Loman on kuulemma väsynyt Hoidetaan homo pois päiviltä -huuteluihin ja yrittää olla masentumatta. Kuka on Teuvo Loman? -- Iltatyttö Marjukka. En ymmärrä kuvatekstiä: "Matkailu avartaa".
Ensimmäinen SARS-keuhkokuumeen suomalainen uhri ILOn asiantuntija Pekka Aro oli Tarja Halosen ystävä uutisoivat iltapäivälehdet eilen. HSn uutinen kertoi hänen matkustaneen 23. maaliskuuta Pekingiin valmistelemaan työllisyyskonferenssia, joka peruttiin sars-pelon vuoksi. Pekka Aro työskenteli Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työllisyysosaston koulutusyksikön johtajana Genevessä, Sveitsissä.
"Pekka oli jo pitkään tehnyt töitä konferenssin valmistelun kanssa, ja käynytkin Kiinassa moneen kertaan. Se oli iso hanke, joka tähtäsi työllisyyden parantamiseen Kiinassa. Kiinahan on ollut suurten muutosten kourissa", kertoi SAK:n kansainvälisen osaston johtaja Marjaana Valkonen.
Kansanterveyslaitoksen sivuilla 'Ajankohtaista terveydestä' tiedotetaan SARS-epidemiasta.
"Pekka oli jo pitkään tehnyt töitä konferenssin valmistelun kanssa, ja käynytkin Kiinassa moneen kertaan. Se oli iso hanke, joka tähtäsi työllisyyden parantamiseen Kiinassa. Kiinahan on ollut suurten muutosten kourissa", kertoi SAK:n kansainvälisen osaston johtaja Marjaana Valkonen.
Kansanterveyslaitoksen sivuilla 'Ajankohtaista terveydestä' tiedotetaan SARS-epidemiasta.
maanantaina, huhtikuuta 07, 2003
Digitv tulee -- ehkä meillekin; Pinserin Sami kertoo niin mukavia digiboxihankinnastaan, että halajan meillekin paremman näkyvyyden eri kanaville. Signaalimme on niin heikko, vaikka antenni on katolla, että 1-, 2- ja 3-kanavat näkyvät jotenkuten, muista ei sitten puhettakaan. Olin epäillyt, ettei digiboxikaan näkyvyyttä olennaisesti parantaisi. Videomme on ollut jo pitkään rikki, emmekä ole uutta hankkineet. Vaikka nauhoituksen taso ei olekaan ollut kaikin ajoin kehuttava, joskus toivoisi voivansa taltioida sellaista mitä ei pysty katselemaan lähetysaikaan. Niin kuin esimerkiksi Aila Meriluodosta kertovan 'Vaarallista kokea' -sarjan avausjakson, joka tulee tänään minun vielä ollessani töissä.
sunnuntai, huhtikuuta 06, 2003
Mestareita ja voittajia
Tappara on jääkiekon Suomen mestari 15 vuoden jälkeen. Oulun Kärpät kukistui otteluin 3-0, viimeinen ottelu ratkesi vasta 3. jatkoajalla neljän tunnin väännön jälkeen. Räikkösestä leivottiin Brasilian Interlagosin formula 1-kisan voittaja yllättävien käänteiden jälkeen. Kisa keskeytettiin onnettomuussumaan 55. kierroksella, Giancarlo Fisichellan juuri ohitettua Räikkösen. Tuomariston päätöksellä kisan voittajaksi julistettiin kuitenkin se auto, joka oli johdossa juuri ennen pahinta kolarisumaa. Räikkösellä oli hannuhanhimainen tuuri -- kisaa pitkään johtanut Coulthard oli vähää aikaisemmin poikennut varikolle ja palasi sieltä neljäntenä.
"Kunnon musiikkia" oli palkintopallilla kuuntelemassa vain kaksi ajajaa, koska Fernando Alonso loukkasi itsensä ajettuaan päin kolareista kertyneitä romuja. Hänen sanotaan loukkantuneen vain lievästi, onneksi. Onni näyttää hyläneen Michael Schumacherin. Hän spinnasi samassa vesilätäkössä kuin niin moni muukin kisan aikana ja joutui keskeyttämään. Barrichello puolestaan joutui kokemaan taas keskeytyksen kotiradallaan, ilmeisesti teknisen vian vuoksi. Kauden alun kolme kisaa ovat olleet yllätyksellisiä, tämänpäiväinen sateen pilaama romukisa, josta jäi kaoottinen kuva.
Tappara on jääkiekon Suomen mestari 15 vuoden jälkeen. Oulun Kärpät kukistui otteluin 3-0, viimeinen ottelu ratkesi vasta 3. jatkoajalla neljän tunnin väännön jälkeen. Räikkösestä leivottiin Brasilian Interlagosin formula 1-kisan voittaja yllättävien käänteiden jälkeen. Kisa keskeytettiin onnettomuussumaan 55. kierroksella, Giancarlo Fisichellan juuri ohitettua Räikkösen. Tuomariston päätöksellä kisan voittajaksi julistettiin kuitenkin se auto, joka oli johdossa juuri ennen pahinta kolarisumaa. Räikkösellä oli hannuhanhimainen tuuri -- kisaa pitkään johtanut Coulthard oli vähää aikaisemmin poikennut varikolle ja palasi sieltä neljäntenä.
"Kunnon musiikkia" oli palkintopallilla kuuntelemassa vain kaksi ajajaa, koska Fernando Alonso loukkasi itsensä ajettuaan päin kolareista kertyneitä romuja. Hänen sanotaan loukkantuneen vain lievästi, onneksi. Onni näyttää hyläneen Michael Schumacherin. Hän spinnasi samassa vesilätäkössä kuin niin moni muukin kisan aikana ja joutui keskeyttämään. Barrichello puolestaan joutui kokemaan taas keskeytyksen kotiradallaan, ilmeisesti teknisen vian vuoksi. Kauden alun kolme kisaa ovat olleet yllätyksellisiä, tämänpäiväinen sateen pilaama romukisa, josta jäi kaoottinen kuva.
Tommipommi (5.4.) kertoi viimeaikaisista lukuharrastuksistaan ja mainitsi Paavo Rintalan tavalla, joka särähti korvaani: Hän oli mies, joka höynähti Neuvostoliiton propagandajärjestö "Rauhanpuolustajien" riveihin vuosikymmeniksi, oli välillä tolstoilainen, 80-luvun lopulla innostui vapautuvasta Itä-Euroopasta ja 90-luvulla uudesta uskonnollisuudesta. Oli sitten muoti mikä tahansa, Paavo lähti innolla ja kritiikittä mukaan." Minun käsitykseni Rintalasta ei ole ollut muoti-ilmiöiden perässä juokseva kirjailija, vaan pohdiskelija, omantunnon aktivisti. Pekka Tarkan nekrologi: Pohtija eläytyi 1900-luvun kärsimykseen -- HS 10.8.1999 Rintalan elämäntyöstä vastaa enemmän kuvaani kirjailijasta. Mitä Rauhanpuolustajiin tulee, olin itsekin vilpittömien "höynähtäneiden" joukossa, enkä vieläkään näe rauhanpyrkimysten ja solidaarisuuden ilmausten vahingoittaneen ketään. Manipulointi ja sinisilmäisyys ansaitsee kyllä kaiken kritiikin.
Kansan Uutisten viikkolehden artikkelissa 4.4. Helsingin yliopiston Kehitysmaatutkimuksen laitoksen dosentti Pertti Multanen analysoi Irakin ja arabimaailman tuntijana amerikkalaisten toimien vaikutusta: "Ainakin sen Yhdysvallat saa Irakin sodalla aikaan, että sille ystävällismieliset arabihallitukset horjuvat. Nousussa ovat islamismi, arabinationalismi ja Saddam Husseinin henkilökohtainen karisma."
Arabikansojen ystävyysseuran, AKYS sivuilla on Multasen 24.10.2002 julkaistu artikkeli 'Tummat pilvet Lähi-Idän yllä', jota lukiessa kylmää -- niin selkeästi hän näki jo silloin mihin ollaan menossa.
Arabikansojen ystävyysseuran, AKYS sivuilla on Multasen 24.10.2002 julkaistu artikkeli 'Tummat pilvet Lähi-Idän yllä', jota lukiessa kylmää -- niin selkeästi hän näki jo silloin mihin ollaan menossa.
Lueskelin Tommipommin kirjoituksia, jotka oli julkaistu Prahan matkani aikana, ja niissä maaseudun rauhaan lepäämään menevien valistus vanhanajan elämäntyylistä synnytti halun kaivaa ABC - Lukeminen esivallan palveluksessa -näyttelyn sivun, joka kertoo suomalaisen aapisen (=yhteiskunnan) arvomaailmasta Agricolan ABC-kiriasta peruskoulun tuloon 1960-luvulla. Sivulla on esitelty tiiviisti lukutaidon opetuksen vaiheet ja laajemmin aapisista välittyvää maailmankuvaa ja arvomaailmaa.
ABC
"Vaikka lukutaito on tänään Suomessa itsestäänselvyys, tie siihen on ollut pitkä ja vaivalloinen. Ensimmäisestä suomenkielisestä kirjasta, Mikael Agricolan ABC-kiriasta tulee kuluneeksi 460 vuotta. Kansalliskirjaston Gallerian ABC -näyttelyn näkökulmana on suomalaisten aapisten arvomaailma ja indoktrinaatio Agricolasta 1960-luvulle, peruskouluvaiheeseen asti. Lukemisen myötä opittiin kristinopin perusteet ja integroiduttiin yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi. Kansan lukutaidosta vastasi ensin luterilainen kirkko ja 1800-luvun puolivälistä alkaen kansakoululaitos. Koti, kirkko ja isänmaa ovatkin aapisten keskeiset arvot 1960-luvulle saakka. Poikkeuksena ovat sosialistiset aapiset, joissa kristinopin sijasta korostuu työväenluokan asema, kapitalistien harjoittama sorto ja vallankumouksen välttämättömyys. Esillä on myös lähetystyöhön liittyen saamelaisten, inkeriläisten, karjalaisten, ortodoksien ja intiaanien aapisia. Löytyy myös lukutaidottomille sotilaille tarkoitettu Aikamiehen aapinen (1923), jossa V-kirjaimesta havainnollistuu panssarivaunu ja Ä-stä äimä ja kivääri. Aapisten kautta voi havaita, miten asenteet ovat ajan myötä muuttuneet esimerkiksi vieraisiin maihin ja kulttuureihin nähden. "Neekeri pesee kasvojaan, muttei valkene ollenkaan", riimitellään Aale Tynnin Satuaapisessa (1955). Se mikä 1950-luvulla oli ehkä vain outoa ja eksoottista, näyttää nykypäivän lukijan silmissä rasismilta.
Kirkon tavoitteena oli, että jokaisen kansalaisen tuli osata lukea katekismuksensa. Katekismus pysyi aapisissa 1800-luvun lopulle saakka. Kymmenen käskyä muodostivat aapisten opetustarinoiden eettisten arvojen perustan. Keskeisimpiä ovat neljäs käsky (Kunnioita isääsi ja äitiäsi), viides (Älä tapa) ja seitsemäs (Älä varasta). Myös toisen mielen pahoittaminen, itsekkyys ja valehteleminen ovat väärin. Vanhempien kunnioitus on aapisten tärkeimpiä perusarvoja. Lapsi on pieni ja avuton ja sen vuoksi vanhemmistaan täysin riippuvainen. Vanhemmat puolestaan uhraavat kaikkensa lastensa vuoksi. Vanhemmat ovat vielä 1950-luvun aapisissa "yli-ihmisiä", jotka jaksavat uupumatta uurastaa lastensa ja perheensä eteen. Aapisten kertomuksissa kuvataan kilttejä lapsia, jotka antavat esimerkin siitä, miten lapsen tulee käyttäytyä. Jos ei totellut, sai piiskaa. Piiskaamista pidettiin oivallisena muistinvirkistäjänä. K. Einiön aapisessa Opi ilolla lukemaan (1875) kukko heiluttaa vitsaa runon saattelemana: "Paha lapsi kurin saa. Hyvä lapsi kiitoksen."
Aapisten maailmankuva 1950-luvulle saakka on pääosin agraarinen, jopa kaupunkikielteinen. Vasta 1950-luvulla kaupunkiin aletaan suhtautua myönteisemmin. Tärkein pysyvä arvo lapselle on oma koti ja oma pihapiiri. Keskiajalta lähtien kotia pidettiin pienten lasten turvallisimpana paikkana. Alle seitsemän vuoden ikäisenä lapsen ei kuulunut käydä kotipiirin ulkopuolella. Vasta noin 10-vuotiaana sai lähteä hieman kauemmas, esimerkiksi isää auttamaan metsätöissä. Koulu oli ensimmäinen askel ulos kodista, kohti maailmaa.
Ajanjakso Agricolasta 1960-luvulle edusti aapisissa lapsen kannalta varsin ehyttä arvomaailmaa, vaikka ympärillä riehuivat sodat, nälkä- ja katovuodet. Köyhyys ja nälänhätä olivat 1800-luvulla todellinen ongelma. Aapisissa korostettiin voimakkaasti köyhien auttamista, josta koitui siunaus: ruoka ei lopu koskaan ja kotiin tuotu kerjäläispoika voi muuttua Herran enkeliksi. Köyhien auttaminen oli Jumalan palvelemista. - Aika ja arvot ovat muuttuneet. Nälkää ja köyhyyttä ei nyky-Suomessa ole sanojen alkuperäisessä merkityksessä. Maailmankuva on avartunut ja kansainvälistynyt - samalla yhteinen arvomaailma pirstaloitunut. Nykyaika etsii arvojaan. Mitkä ne ovat aapisissa? Mikä on se virtuaalisen internetmaailman ja moniarvoisen yhteiskunnan yhteinen arvojalusta, joka aapisten välityksellä lapselle tarjotaan - vai onko sitä enää ollenkaan? Siitä soisi ABC-näyttelyn virittävän keskustelua. Mutta Kansalliskirjaston Galleriassa voi myös rauhassa istahtaa vanhaan pulpettiin ja muistella hetken, millainen olikaan se minun oma aapiseni ja aapiskukkoni. Heiluttiko se vitsaa vai palkitsiko rinkelein?" Näyttely oli monelle kävijälle nostalginen paluu lapsuuteen.
ABC
"Vaikka lukutaito on tänään Suomessa itsestäänselvyys, tie siihen on ollut pitkä ja vaivalloinen. Ensimmäisestä suomenkielisestä kirjasta, Mikael Agricolan ABC-kiriasta tulee kuluneeksi 460 vuotta. Kansalliskirjaston Gallerian ABC -näyttelyn näkökulmana on suomalaisten aapisten arvomaailma ja indoktrinaatio Agricolasta 1960-luvulle, peruskouluvaiheeseen asti. Lukemisen myötä opittiin kristinopin perusteet ja integroiduttiin yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi. Kansan lukutaidosta vastasi ensin luterilainen kirkko ja 1800-luvun puolivälistä alkaen kansakoululaitos. Koti, kirkko ja isänmaa ovatkin aapisten keskeiset arvot 1960-luvulle saakka. Poikkeuksena ovat sosialistiset aapiset, joissa kristinopin sijasta korostuu työväenluokan asema, kapitalistien harjoittama sorto ja vallankumouksen välttämättömyys. Esillä on myös lähetystyöhön liittyen saamelaisten, inkeriläisten, karjalaisten, ortodoksien ja intiaanien aapisia. Löytyy myös lukutaidottomille sotilaille tarkoitettu Aikamiehen aapinen (1923), jossa V-kirjaimesta havainnollistuu panssarivaunu ja Ä-stä äimä ja kivääri. Aapisten kautta voi havaita, miten asenteet ovat ajan myötä muuttuneet esimerkiksi vieraisiin maihin ja kulttuureihin nähden. "Neekeri pesee kasvojaan, muttei valkene ollenkaan", riimitellään Aale Tynnin Satuaapisessa (1955). Se mikä 1950-luvulla oli ehkä vain outoa ja eksoottista, näyttää nykypäivän lukijan silmissä rasismilta.
Kirkon tavoitteena oli, että jokaisen kansalaisen tuli osata lukea katekismuksensa. Katekismus pysyi aapisissa 1800-luvun lopulle saakka. Kymmenen käskyä muodostivat aapisten opetustarinoiden eettisten arvojen perustan. Keskeisimpiä ovat neljäs käsky (Kunnioita isääsi ja äitiäsi), viides (Älä tapa) ja seitsemäs (Älä varasta). Myös toisen mielen pahoittaminen, itsekkyys ja valehteleminen ovat väärin. Vanhempien kunnioitus on aapisten tärkeimpiä perusarvoja. Lapsi on pieni ja avuton ja sen vuoksi vanhemmistaan täysin riippuvainen. Vanhemmat puolestaan uhraavat kaikkensa lastensa vuoksi. Vanhemmat ovat vielä 1950-luvun aapisissa "yli-ihmisiä", jotka jaksavat uupumatta uurastaa lastensa ja perheensä eteen. Aapisten kertomuksissa kuvataan kilttejä lapsia, jotka antavat esimerkin siitä, miten lapsen tulee käyttäytyä. Jos ei totellut, sai piiskaa. Piiskaamista pidettiin oivallisena muistinvirkistäjänä. K. Einiön aapisessa Opi ilolla lukemaan (1875) kukko heiluttaa vitsaa runon saattelemana: "Paha lapsi kurin saa. Hyvä lapsi kiitoksen."
Aapisten maailmankuva 1950-luvulle saakka on pääosin agraarinen, jopa kaupunkikielteinen. Vasta 1950-luvulla kaupunkiin aletaan suhtautua myönteisemmin. Tärkein pysyvä arvo lapselle on oma koti ja oma pihapiiri. Keskiajalta lähtien kotia pidettiin pienten lasten turvallisimpana paikkana. Alle seitsemän vuoden ikäisenä lapsen ei kuulunut käydä kotipiirin ulkopuolella. Vasta noin 10-vuotiaana sai lähteä hieman kauemmas, esimerkiksi isää auttamaan metsätöissä. Koulu oli ensimmäinen askel ulos kodista, kohti maailmaa.
Ajanjakso Agricolasta 1960-luvulle edusti aapisissa lapsen kannalta varsin ehyttä arvomaailmaa, vaikka ympärillä riehuivat sodat, nälkä- ja katovuodet. Köyhyys ja nälänhätä olivat 1800-luvulla todellinen ongelma. Aapisissa korostettiin voimakkaasti köyhien auttamista, josta koitui siunaus: ruoka ei lopu koskaan ja kotiin tuotu kerjäläispoika voi muuttua Herran enkeliksi. Köyhien auttaminen oli Jumalan palvelemista. - Aika ja arvot ovat muuttuneet. Nälkää ja köyhyyttä ei nyky-Suomessa ole sanojen alkuperäisessä merkityksessä. Maailmankuva on avartunut ja kansainvälistynyt - samalla yhteinen arvomaailma pirstaloitunut. Nykyaika etsii arvojaan. Mitkä ne ovat aapisissa? Mikä on se virtuaalisen internetmaailman ja moniarvoisen yhteiskunnan yhteinen arvojalusta, joka aapisten välityksellä lapselle tarjotaan - vai onko sitä enää ollenkaan? Siitä soisi ABC-näyttelyn virittävän keskustelua. Mutta Kansalliskirjaston Galleriassa voi myös rauhassa istahtaa vanhaan pulpettiin ja muistella hetken, millainen olikaan se minun oma aapiseni ja aapiskukkoni. Heiluttiko se vitsaa vai palkitsiko rinkelein?" Näyttely oli monelle kävijälle nostalginen paluu lapsuuteen.
lauantaina, huhtikuuta 05, 2003
Lunta on satanut jo kolmatta päivää pienin tauoin. Pitkin päivää pyry on yltynyt ja taivas on kauttaaltaan filttitossunharmaa. Eilen ennustettiin Länsi-Suomeen meri- ja maa-alueille rajua myrskyä, mutta tuulivaroitukset ovat sittemmin lientyneet. Kesällä Sotungin luontopolulla kulkiessani ihmettelin, miten paljon suuria puita myrskyt olivat siellä kaataneet. Samoin Lammilla vuosi sitten Mainiemen kuntoutuslaitoksen liepeillä Sankolassa miltei koko tiheä kuusikko oli kaatunut. Sähköt olivat poikki joistakin kylistä silloin viikonkin verran. Tapasimme kioskilla ihmisiä, jotka kävivät syömässä pikaruokaa, kun kotona oli liesi kylmänä. Voimakkaat luonnonilmiöt ovat pelottavia. Elämän sattumanvaraisuuden tuntee konkreettisesti, kun tuho on mahdollinen, ellei peräti todennäköinen. Onneksi tämänkertainen myrsky ei yllä ennätyslukemiin kuten ensin pelättiin.
Liittouman joukot jatkavat Bagdadin piiritystään ja Keskusta ja SDP ovat sopineet ryhtyvänsä hallitusneuvotteluihin, FST on ryhtynyt boikotoimaan Tony Halmetta lähetyksissään, mikä on saanut Aamulehden pakinoitsija Matti Pitkon muistelemaan YLEn Vennamo-boikottia 70-luvun alussa. Suivaantunut "kansa" äänesti SMP:n vaalivoittoon. Tämänpäiväisessä Aamulehden kolumnissaan Punakullan varmat päivät
(4.4. -21.23) Pitko letkauttelee Sailaksen ja Halmeen hengenheimolaisuudesta ja muista ajankohtaisista aiheista virkistävän herjaavasti. En ollut aikaisemmin lukenut hänen pakinoitaan. Verkkolehdet ovat käteviä, jos haluaa laajentaa horisonttiaan. Liian usein tulee luettua vain rakasta paperi-Hesaria ja sen verkkolehteä.
Liittouman joukot jatkavat Bagdadin piiritystään ja Keskusta ja SDP ovat sopineet ryhtyvänsä hallitusneuvotteluihin, FST on ryhtynyt boikotoimaan Tony Halmetta lähetyksissään, mikä on saanut Aamulehden pakinoitsija Matti Pitkon muistelemaan YLEn Vennamo-boikottia 70-luvun alussa. Suivaantunut "kansa" äänesti SMP:n vaalivoittoon. Tämänpäiväisessä Aamulehden kolumnissaan Punakullan varmat päivät
(4.4. -21.23) Pitko letkauttelee Sailaksen ja Halmeen hengenheimolaisuudesta ja muista ajankohtaisista aiheista virkistävän herjaavasti. En ollut aikaisemmin lukenut hänen pakinoitaan. Verkkolehdet ovat käteviä, jos haluaa laajentaa horisonttiaan. Liian usein tulee luettua vain rakasta paperi-Hesaria ja sen verkkolehteä.
perjantaina, huhtikuuta 04, 2003
Harry Lindahl, HYKS:in lastenkirurgian vastaava ylilääkäri, todistaa eilisen Hesarin mielipidepalstan puheenvuorossaan 'Ympärileikkaukset ovat haitallisia' , ettei leikkauksella ole lääketieteellistä perustaa ja että sen haitat ovat suuremmat kuin hyödyt. Hän toteaa vielä, että koiranpennun häntä nauttii Suomessa lain suojaa, mutta pikkupojan pippeli näköjään ei. "Suomi on allekirjoittanut sekä YK:n lapsen oikeuksien perussopimuksen että Euroopan neuvoston yleissopimuksen. Näissä velvoitetaan sopimusvaltioita ryhtymään kaikkiin tehokkaisiin ja tarkoituksenmukaisiin toimiin poistaakseen lasten terveydelle vahingollisia perinteisiä tapoja, sekä määrätään, että suostumukseen kykenemättömän henkilön koskemattomuuteen voidaan puuttua vain, jos toimenpiteestä on hänelle välitöntä hyötyä. Ympärileikkauksesta ei ole."
Perinteiset tavat ovat mielenkiintoinen kysymys. Monia noudatetaan, vaikka alkuperäinen syy olisi jo hämärtynyt. Miksi niistä edelleen pidetään kiinni?
Perinteiset tavat ovat mielenkiintoinen kysymys. Monia noudatetaan, vaikka alkuperäinen syy olisi jo hämärtynyt. Miksi niistä edelleen pidetään kiinni?
torstaina, huhtikuuta 03, 2003
WWW Virtual Library -- Middle East Studies: Iraq
Selatessani Nytin linkkilistaa päädyin yo sivulle. Yllätyksekseni Sanctioning peace -sivulta avautui Tina's Free Live Cam, joka kutsui: 'Come and see me playing with myself live on my webcam'!
Selatessani Nytin linkkilistaa päädyin yo sivulle. Yllätyksekseni Sanctioning peace -sivulta avautui Tina's Free Live Cam, joka kutsui: 'Come and see me playing with myself live on my webcam'!
Prahassa oli tilaisuus seurata CNN:n ja BBC:n uutiskanavia, käytännössä jatkuvaa Irakin sodan raportointia, samojen uutisten toistoa uudelleen ja uudelleen, joskus välissä asiantuntijahaastatteluja ja osapuolten briefingejä. Huomasin, miten amerikkalaisten ja irakilaisten tiedottajien kielenkäyttö on muuttunut sodan edetessä. Alussa 'Pikku-Bush' oli kyllin halventava nimitys, sittemmin on avattu koko arsenaali. Time-lehden artikkeli 'What You See vs. What They See' vertaa länsimaisten ja arabien televisiokanavien välittämää kuvaa sodasta. Molemmilla on puolensa, mutta synteesi molemmista olisi lähempänä todellisuutta. BBC:n kommenttisarjan kolumni 'Comment: Seeing through the fog of war' by Jonathan Marcus vetää yhteen raportoinnin ongelmat: kuva sodasta jää pirstaleiseksi, kokonaiskuva hämäräksi.
keskiviikkona, huhtikuuta 02, 2003
Kirjoituksen lumoa
Helsingin yliopiston kirjaston järjestämä luentosarja Kirjoituksen lumo on saavuttanut todellisen yleisömenestyksen. Kaksi ensimmäistä luentoa, jotka pidettiin kirjaston auditoriossa, olivat niin täynnä yleisöä, että kymmeniä jäi ovien ulkopuolelle. Viime luennolla oli läsnä 90, joista 71 ilmoitti seuraavansa koko luentosarjan. Pettyneet ovien ulkopuolelle jääneet ovat soitelleet, eikö luentoja voi siirtää isompaan saliin. Luennot on nyt siirretty 2.4. alkaen yliopiston päärakennuksen saliin 13, johon mahtuu 140 kuulijaa. 23.4. luento on salissa 5.
KIRJOITUKSEN LUMO -LUENTOSARJA
Paikka: Yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, luentosali 13, 3. krs.
Jakso 1. (pidetty jo luennot 19.3. ja 28.3.)
ke 2.4. klo 18.15 Dosentti Raija Mattila: Nuolenpäät
ke 9.4. klo 18 Professori Juha Janhunen: Kiina, korea, japani
ke 16.4. klo 18 Professori Asko Parpola: Intialaiset kirjoitukset
ke 23.4. klo 18 Professori Tapani Harviainen: Seemiläiset
kirjakielet (heprea, aramea, arabia, etiopia jne.) HUOM! luentosali 5,
3. krs. (Fabianinkatu 33)
Jakso 2. Kirjoituksen uudet yhteydet,
ma 28.4. klo 18 Mediatutkija Minna Tarkka: Uusi media ja uudet
lukutavat
ma 5.5. klo 18 Professori Tapio Vapaasalo: Tekstin visuaalinen
viestintä
ke 7.5. klo 18 Graafikko Kai Rentola: Tekstin näkymätön maisema
Paneelikeskustelu
to 8.5. klo 18 Kirjainten vallat ja rajat. Saneleeko
kirjoitusjärjestelmä kulttuurin, politiikan ja talouden ehdot?
Jakso 3.
ke 14.5. klo 18 Professori Jaakko Frösén: Kreikka
ma 19.5. klo 18 Professori Jouko Lindstedt: Kyrillinen ja
glagoliittinen kirjoitus
ke 21.5. klo 18 Professori Outi Merisalo: Latina
Suomen tieteellisen kirjastoseuran postituslistalta poimittua, tiedottajana
Inkeri Pitkäranta
Helsingin yliopiston kirjasto
PL 15 (Unioninkatu 36)
00014 Helsingin yliopisto
Puh. (09) 191 22738
e-mail: Inkeri.Pitkaranta@Helsinki.Fi
Helsingin yliopiston kirjaston järjestämä luentosarja Kirjoituksen lumo on saavuttanut todellisen yleisömenestyksen. Kaksi ensimmäistä luentoa, jotka pidettiin kirjaston auditoriossa, olivat niin täynnä yleisöä, että kymmeniä jäi ovien ulkopuolelle. Viime luennolla oli läsnä 90, joista 71 ilmoitti seuraavansa koko luentosarjan. Pettyneet ovien ulkopuolelle jääneet ovat soitelleet, eikö luentoja voi siirtää isompaan saliin. Luennot on nyt siirretty 2.4. alkaen yliopiston päärakennuksen saliin 13, johon mahtuu 140 kuulijaa. 23.4. luento on salissa 5.
KIRJOITUKSEN LUMO -LUENTOSARJA
Paikka: Yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, luentosali 13, 3. krs.
Jakso 1. (pidetty jo luennot 19.3. ja 28.3.)
ke 2.4. klo 18.15 Dosentti Raija Mattila: Nuolenpäät
ke 9.4. klo 18 Professori Juha Janhunen: Kiina, korea, japani
ke 16.4. klo 18 Professori Asko Parpola: Intialaiset kirjoitukset
ke 23.4. klo 18 Professori Tapani Harviainen: Seemiläiset
kirjakielet (heprea, aramea, arabia, etiopia jne.) HUOM! luentosali 5,
3. krs. (Fabianinkatu 33)
Jakso 2. Kirjoituksen uudet yhteydet,
ma 28.4. klo 18 Mediatutkija Minna Tarkka: Uusi media ja uudet
lukutavat
ma 5.5. klo 18 Professori Tapio Vapaasalo: Tekstin visuaalinen
viestintä
ke 7.5. klo 18 Graafikko Kai Rentola: Tekstin näkymätön maisema
Paneelikeskustelu
to 8.5. klo 18 Kirjainten vallat ja rajat. Saneleeko
kirjoitusjärjestelmä kulttuurin, politiikan ja talouden ehdot?
Jakso 3.
ke 14.5. klo 18 Professori Jaakko Frösén: Kreikka
ma 19.5. klo 18 Professori Jouko Lindstedt: Kyrillinen ja
glagoliittinen kirjoitus
ke 21.5. klo 18 Professori Outi Merisalo: Latina
Suomen tieteellisen kirjastoseuran postituslistalta poimittua, tiedottajana
Inkeri Pitkäranta
Helsingin yliopiston kirjasto
PL 15 (Unioninkatu 36)
00014 Helsingin yliopisto
Puh. (09) 191 22738
e-mail: Inkeri.Pitkaranta@Helsinki.Fi
Hostinec u Kalicha
Ensimmäisen oluttuoppimme nautimme Svejkin oluttuvassa varsinaisen ravintolan naapurissa. Myöhemmin kävimme ravintolan puolella syömässä. Meininki oli rautainen, torvet soivat ja laulu raikui. Naapuripöydässä oli joukko maanmiehiä riehakkaalla tuulella. Pöydässämme oli puolalainen pariskunta, mies kuin ilmetty Svejk sotilaslakki päässä. Hänen nimeään ja osoitettaan havittelivat kaikki 'passiinsa'. Suomalaispöydän poninhäntäinen nuorimies kävi esittäytymässä puolalaiselle. Yhteinen sävel löytyi heti -- Nokian kännykkä. Miehellä oli sellainen ja nokialainen esitteli uutta "pelimallia", joka on tulossa markkinoille syyskuussa. Näytti oikein makeelta.
Ensimmäisen oluttuoppimme nautimme Svejkin oluttuvassa varsinaisen ravintolan naapurissa. Myöhemmin kävimme ravintolan puolella syömässä. Meininki oli rautainen, torvet soivat ja laulu raikui. Naapuripöydässä oli joukko maanmiehiä riehakkaalla tuulella. Pöydässämme oli puolalainen pariskunta, mies kuin ilmetty Svejk sotilaslakki päässä. Hänen nimeään ja osoitettaan havittelivat kaikki 'passiinsa'. Suomalaispöydän poninhäntäinen nuorimies kävi esittäytymässä puolalaiselle. Yhteinen sävel löytyi heti -- Nokian kännykkä. Miehellä oli sellainen ja nokialainen esitteli uutta "pelimallia", joka on tulossa markkinoille syyskuussa. Näytti oikein makeelta.
Terveiset kevään korvalla olevasta Prahasta. Mikä ihastuttava kaupunki! Ensimmäinen kosketus oli niin positiivinen ettei varmaankaan jää viimeiseksi. Niska kenossa ihailin kulkiessani talojen fasadeja ihan millä kadulla tahansa; arkkitehtoonisesti kaupunki on oikea aarreaitta. Pakollisen kaupunkikiertoajelun ja kävelykierroksen aikana päänähtävyydet tulivat juostua lävitse. Yleensä aikataulut ovat kierroksilla niin tiukat, ettei mielenkiintoisissa paikoissa ehdi viipyä tarpeeksi. Toisaalta asiantuntevan oppaan selostuksista saa tarpeelliset tiedot mukavassa paketissa. Hotellistamme Ibis Praha Citystä oli puolentunnin kävelymatka vanhaankaupunkiin Raatihuoneentorille. Kävelimme Pekan kanssa kaiket päivät vanhan ja uuden kaupungin kaduilla ja poikkesimme aina välillä nauttimaan tuopin olutta. Kaarlen silta oli tungokseen asti täynnä väkeä ja monenlaista esiintyjää mahtui matkan varrelle. Toinen paikka, jossa oli täysin tunnein oikea ihmismeri, oli Raatihuoneen torin astrologisen kellon edusta. Kun kukko oli kiekaissut, kaikki taputtivat äänekkäästi käsiään. Opas varoitteli tungoksessa operoivista taskuvarkaista. Raatihuoneen torilla oli meneillään nuorisofestivaali, jossa oli monenlaista orkesteria esiintymässä. Nuoria rumpaleita oli hauska seurata sivusta.
Prahan kulttuuritarjonnasta poimimme Black Light Theatre Imagen pantomiimi- ja tanssiesityksen 'Clonarium', joka irroitteli naurua geeniteknologiasta. Olen aina pitänyt pantomiimista. Se saa hyvälle tuulelle.
Vanhankaupungin juutaliskorttelin synagogat ja vanha hautausmaa oli sunnuntaisen retkemme kohde. Todella vaikuttavat. Ostimme lipun, jolla saattoi käydä 6:ssa kohteessa. Lipussa oli tarkka aikataulu missä järjestyksessä ja mihin kellon aikaan seuraavaan paikkaan piti siirtyä. Emme millään ehtineet lukea kunnolla synagogamuseoiden Prahan juutalaisten historiasta kertovia seinätauluja. Olisi pitänyt tutustua jokaiseen kohteeseen erikseen ilman aikarajaa. Seuraavalla kerralla olen viisaampi.
Aikataulut osoittautuivat matkan heikoksi kohdaksi. Aamulla, kun olimme lähdössä hotellista lentokentälle -- kokoontuminen oli klo 9 hotellin edessä -- saavuimme sinne pari minuuttia yli yhdeksän, eikä ketään ollut paikalla. Ihmettelimme vähän aikaa ja sitten soitin oppaallemme Arpadille. Hän oli nolona, kun ei ollut laskennut että kaikki lähtijät olivat paikalla. Bussi pyörsi takaisin noutamaan meidät mukaan. Lennon aikana lukkiutuneet korvat ovat auenneet ja lievä huimauksen tunne poissa. Niin että eiköhän sitä töihin huomenaamulla.
Prahan kulttuuritarjonnasta poimimme Black Light Theatre Imagen pantomiimi- ja tanssiesityksen 'Clonarium', joka irroitteli naurua geeniteknologiasta. Olen aina pitänyt pantomiimista. Se saa hyvälle tuulelle.
Vanhankaupungin juutaliskorttelin synagogat ja vanha hautausmaa oli sunnuntaisen retkemme kohde. Todella vaikuttavat. Ostimme lipun, jolla saattoi käydä 6:ssa kohteessa. Lipussa oli tarkka aikataulu missä järjestyksessä ja mihin kellon aikaan seuraavaan paikkaan piti siirtyä. Emme millään ehtineet lukea kunnolla synagogamuseoiden Prahan juutalaisten historiasta kertovia seinätauluja. Olisi pitänyt tutustua jokaiseen kohteeseen erikseen ilman aikarajaa. Seuraavalla kerralla olen viisaampi.
Aikataulut osoittautuivat matkan heikoksi kohdaksi. Aamulla, kun olimme lähdössä hotellista lentokentälle -- kokoontuminen oli klo 9 hotellin edessä -- saavuimme sinne pari minuuttia yli yhdeksän, eikä ketään ollut paikalla. Ihmettelimme vähän aikaa ja sitten soitin oppaallemme Arpadille. Hän oli nolona, kun ei ollut laskennut että kaikki lähtijät olivat paikalla. Bussi pyörsi takaisin noutamaan meidät mukaan. Lennon aikana lukkiutuneet korvat ovat auenneet ja lievä huimauksen tunne poissa. Niin että eiköhän sitä töihin huomenaamulla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)