Terveiset kevään korvalla olevasta Prahasta. Mikä ihastuttava kaupunki! Ensimmäinen kosketus oli niin positiivinen ettei varmaankaan jää viimeiseksi. Niska kenossa ihailin kulkiessani talojen fasadeja ihan millä kadulla tahansa; arkkitehtoonisesti kaupunki on oikea aarreaitta. Pakollisen kaupunkikiertoajelun ja kävelykierroksen aikana päänähtävyydet tulivat juostua lävitse. Yleensä aikataulut ovat kierroksilla niin tiukat, ettei mielenkiintoisissa paikoissa ehdi viipyä tarpeeksi. Toisaalta asiantuntevan oppaan selostuksista saa tarpeelliset tiedot mukavassa paketissa. Hotellistamme Ibis Praha Citystä oli puolentunnin kävelymatka vanhaankaupunkiin Raatihuoneentorille. Kävelimme Pekan kanssa kaiket päivät vanhan ja uuden kaupungin kaduilla ja poikkesimme aina välillä nauttimaan tuopin olutta. Kaarlen silta oli tungokseen asti täynnä väkeä ja monenlaista esiintyjää mahtui matkan varrelle. Toinen paikka, jossa oli täysin tunnein oikea ihmismeri, oli Raatihuoneen torin astrologisen kellon edusta. Kun kukko oli kiekaissut, kaikki taputtivat äänekkäästi käsiään. Opas varoitteli tungoksessa operoivista taskuvarkaista. Raatihuoneen torilla oli meneillään nuorisofestivaali, jossa oli monenlaista orkesteria esiintymässä. Nuoria rumpaleita oli hauska seurata sivusta.
Prahan kulttuuritarjonnasta poimimme Black Light Theatre Imagen pantomiimi- ja tanssiesityksen 'Clonarium', joka irroitteli naurua geeniteknologiasta. Olen aina pitänyt pantomiimista. Se saa hyvälle tuulelle.
Vanhankaupungin juutaliskorttelin synagogat ja vanha hautausmaa oli sunnuntaisen retkemme kohde. Todella vaikuttavat. Ostimme lipun, jolla saattoi käydä 6:ssa kohteessa. Lipussa oli tarkka aikataulu missä järjestyksessä ja mihin kellon aikaan seuraavaan paikkaan piti siirtyä. Emme millään ehtineet lukea kunnolla synagogamuseoiden Prahan juutalaisten historiasta kertovia seinätauluja. Olisi pitänyt tutustua jokaiseen kohteeseen erikseen ilman aikarajaa. Seuraavalla kerralla olen viisaampi.
Aikataulut osoittautuivat matkan heikoksi kohdaksi. Aamulla, kun olimme lähdössä hotellista lentokentälle -- kokoontuminen oli klo 9 hotellin edessä -- saavuimme sinne pari minuuttia yli yhdeksän, eikä ketään ollut paikalla. Ihmettelimme vähän aikaa ja sitten soitin oppaallemme Arpadille. Hän oli nolona, kun ei ollut laskennut että kaikki lähtijät olivat paikalla. Bussi pyörsi takaisin noutamaan meidät mukaan. Lennon aikana lukkiutuneet korvat ovat auenneet ja lievä huimauksen tunne poissa. Niin että eiköhän sitä töihin huomenaamulla.