Murremaistiaisia
Iltavuoronjälkeinen virkkuus pitää taas vauhdissa. Blogeja silmäillessäni huomasin hauskan poikkeaman kieliasussa, muutamat virtuoosit antavat maistaa kotipuolen murrettaan. Katjan Juokseva kommentaari: Elekää ettuilko sananselityksineen oli mainio.

"Ja sitte on tietysti tuo aito ja alakuperänen PÖLIJÄ. Siis voihan jokkaine vähän 'pöljä' olla, mutta aijoksi pölijäksi pääseminen vaatii palijon. Ittiään täytyy tutkistella ja tuntia palijom maailmaa, että näkkee miten kurija otus ihiminen lopulta oikein on."

Oululaismurre muistutti enoni vaimon iiläistä puheenpartta, joka ei ole hänen etelässä asuessaan tärveltynyt. Olen monasti ihmetellyt, kuinka jotkut pystyvät säilyttämään lapsena puhumansa murteen elävänä yhdenmukaisuuden paineessa. Ovatko jotkin murteet helpommin säilyviä kuin toiset? Hämäläistä murrettani en ainakaan pysty palauttamaan mieleen, ainoastaan joitakin sanoja.

Kirjoitettua murretta on työläs lukea, ensi silmäyksellä, kunnes sen kääntää puheeksi korvilleen. Sitten siitä voi alkaa nauttia.