Vaaroja
Saunapolulla laahusti kaksi kulkijaa, minä selkävaivainen ja Pekka kylkiluunsa murtaneena. Minä paranemaan päin, Pekalla taitaa olla vielä parin viikon matka toipumiseen. Kaatuminen Inkoossa, työpaikan pihalla koitui hänen kohtalokseen. Vasemman puolen kylkiluut ovat ennenkin olleet koetuksella. Lipeäminen naapurin portaissa Kokemäellä 1998 rikkoi kolme kylkiluuta, kun Pekka kantoi joululahjakuormaa Papalle päin. Sen jälkeen hän tuli työmatkalta Tallinnasta ryöstettynä ja mukiloituna. Siinäkin kylkiluut olivat koetuksella. Onneksi henki säilyi. Toisinkin olisi voinut käydä. Elämässä onni on niin pienestä kiinni. En ole eläessäni pelästynyt niin pahasti kuin hänet nähdessäni. Halasin ja halasin. Siinä hän oli silmät mustina, hyytynyttä verta otsalla, jalka rampana, niska jumissa tainnuttaneen iskun jäljiltä. Eikä hän muistanut juuri mitään. Sen tiedämme, että hänet oli ryöstetty pariin kertaan. Ensimmäisellä kerralla vietiin lompakko, toisella kerralla kello ja pikkurahat taskusta. Hän heräsi pusikosta huonossa kunnossa ja sai onnekseen rahattomana taksin, joka vei majapaikkaan kavereiden luo. Saiko hän tyrmäystippoja? Ainakin hän oli lähtenyt seurueesta arvaamattomasti, muiden tietämättä. Miksi, on meille arvoitus.