lauantaina, helmikuuta 10, 2007

Vettä polvessa
Huomasin oikean polveni kipeytymisen tiistaina, kun tunsin kipua ja kankeutta kumartuessani nostamaan pudonnutta paperia lattialta. En kiinnittänyt siihen enempää huomiota, ajattelin, että se menisi ohi niin kuin monasti aikaisemmin.

Nivelpä äityikin pahemman kerran. Polvenseutu turposi kahden polven levyiseksi eikä taivuttamisesta tullut mitään. Särky yltyi levossakin niin, etten enää saanut unta yöllä. Lääkäriaika työtoverin suosittelemalle Mehiläisen lääkärille järjestyi perjantaiaamuksi. Hän oli tataari ja erikoistunut reumasairauksiin ja akupunktioon. Hänen diagnoosinsa oli selvä yhdellä silmäyksellä: nivelrikko. Rasituksesta johtunut kipeytyminen oli saanut polven turpoamaan kerääntyneestä nivelnesteestä. Sitä punkteerattiin pois monta ruiskullista, kellertävää nestettä, kuin sitruunamehua. Sain polveeni vielä kortisonipiikin. Ehkä tarvitsen vielä toisen viikon päästä, lääkäri arveli.

Tulehduskipulääkereseptin kera ja kyynärvarsisauvojen varassa koikkelehtien suuntasin Hakaniemen apteekkiin, joka oli helpottavan lähellä. Siitä sitten kadun yli bussipysäkille ja kotiin päin. Sairaslomaa määrättiin 18.2. asti. Tuntui oudolta kävellä sauvojen kanssa. Olin varmaan epävarman ja kömpelön tuntuinen, koska minua kohdeltiin apteekissa ja bussissa erityisen huomaavaisesti.

On hämmentävää ja huolestuttavaa, kun fysiikka odottamatta pettää. Minulla on ollut kulumaa käsissä ja jaloissa vuosikausia, mutta ei se ole pahemmin haitannut. Olen varsinkin matkoillamme kävellyt kaiken aikaa, ja vaativissakin maastoissa, ilman ongelmia. Toivon, että voisin tehdä niin jatkossakin. Mutta kyllä tämä vähän varovaiseksi vetää. En keksi oikein muuta ylimääräistä rasitustekijää kuin kovan pakkasen, joka tavallista ripeämmän kävelytahdin lisäksi olisi vaikuttanut asiaan.

Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota pukeutumiseen. Muistelimme Pekan kanssa, miten lämpimästi lapsena pukeuduttiin. Talvella oli pitkien kalsareiden lisäksi vielä välihousut, raappahousut - joita minä kyllä inhosin - ja sitten vasta päällyhousut. Paksut nylonsukat pitkien housujen alla eivät kovilla pakkasilla ole tarpeeksi lämpimät. Pitää ostaa kalsarit ja niiden lisäksi polvenlämmittimet.

keskiviikkona, helmikuuta 07, 2007

Jak tsup tsop
Tutun polkan sävel hyppyyttää soittoäänenä Venäjällä. Sitä kuulee joka tuutista, radiosta ja TV:stä pitkin päivää, Armi kertoi. Tiedättehän Ievan polkan ja sen tarttuvan kertosäkeen: salivili hipput tupput tapput, äppyt tipput hiljalleen? Armi ei muistanut yhtyeen nimeä käydessään täällä. Hän lähetti Pietariin palattuaan sen tekstiviestissä ja kertoi Loitumalla olevan Venäjällä fan clubejakin. En ollut yhtyeestä koskaan kuullutkaan, mutta Wikipedian ja YouTuben sivuilta löysin heti jotakin. Kaustisten vuoden 1997 kansanmusiikkiyhtye on internet-ilmiönä valloittanut maailmaa.

Paukkupakkasella takassa palaa tuli ja Muorin vanha lämmitin on taas otettu käyttöön sähköpattereiden avuksi. Syksyllä asennettu ilmalämpöpumppu jaksoi leudoilla ilmoilla ja pikku pakkasillakin lämmittää koko alakerran ja vielä yläkertaakin. Takan loistelämmin ja lievä savun haju lisäävät todellisen talven tuntua.