lauantaina, heinäkuuta 31, 2004

Epävakaista festarisäätä
Lauri lainasi sateenvarjoani lähtiessään Korson Ankkarockiin. Viisaasti varauduttu. Sää on niin vaihtelevaa, ettei tiedä, mitä on odotettavissa muutaman kilometrin päässä. Puolen tunnin sisään Sotungissakin on nähty sadetta ja paistetta. Iivari, sivarimme, valitteli festarilippujen hintoja. Ankkarock kuulemma kalleimmasta päästä. Jos päivän lippu maksaa 50 e ja kahden 70 e, en ihmettele, että monet Laurin tavoin suuntaavat Korsoon kuulomatkan etäisyydelle.

Viljaa on laossa, teitä poikki, ihmisiä veden saartamina, vettä pumpataan pois Keravanjoesta. Etelä-Suomi on saanut osansa sitkeästi paikoillaan pysyneen matalapaineen sateista. Sotungissakin viljat ovat kärsineet. Puro on pysynyt toistaiseksi uomassaan. Jos se lähtisi tulvimaan, läheinen lammaslaidun jäisi osittain veden varaan. Nyt satapäinen lauma liikuskelee huolettoman rauhallisena syömässä ruohoa. En erota joukosta mustaa lammasta, jonka näkeminen sai jonkun nuorisojoukosta eilen bussissa huudahtamaan: "Kato, perheen musta lammas".

keskiviikkona, heinäkuuta 28, 2004

Uutta länsirintamalta
Demokraattien puoluekokouksessakin näemmä blogataan.
The Official Kerry-Edwards Blog

Aamupäivän satoi tauotta, mutta nyt näyttää selkiävän. Juuri sopivasti, että pääsen kuivana töihin. Iltavuoroja on tälle viikolle siunaantunut kolme kappaletta. En pane pahakseni, koska aamupäivät on mukava viettää kotosalla. Tuntuu vähän, kuin olisi lomalla.

Eilen lähdin normaalia aikaisemmin töistä ja poikkesin Il Sicilianoon juomaan tuopin olutta A:n terveydeksi. Luojan kiitos, hän on toipunut koettelemuksestaan ja kertoo voivansa päivä päivältä paremmin. Kipsi vaihdetaan kevyempään ensi viikolla ja sitten voi jo seisoessa varata kummallekin jalalle. Toivotaan hyvää edistymistä jatkossakin!

Armi on jo käynyt mansikkapaikoillaan katsastamassa satoa ja uimassa Valkjärvellä. Pietarilaisten matkat vievät Kannaksen suuntaan.

maanantaina, heinäkuuta 26, 2004

Viikonlopun saldo
Tuntuu, etten ole saanut mitään aikaan. Kävelylenkkikin jäi tekemättä, vaikka piti. Pekka oli Jyväskylässä ollessaan viime viikolla kävellyt joka päivä ja hän yritti taas innostaa minuakin, mutta huonolla menestyksellä.

Kaksi hehkuvaa gerberaa, oranssi ja keltainen, jotka sain Rikulta, kun hän oli perjantaina viimeistä päivää töissä, ovat ilahduttaneet silmää keittiön pöydällä koboltinsinisessä, matalassa viinipullossa. On haikeaa, kun mukavat työtoverit lähtevät. Hänelle kirjasto oli vain lyhyt vaihe. Moni on tullut ja jäänyt. Fyysikolle löytyy varmaan sopivampiakin paikkoja. Toivotan onnea elämän uuteen vaiheeseen.

Kissarintamalla on taas tapahtunut yhtä ja toista. Osa pennuista on parin viikon aikana löytänyt kodit. Pikku-Mustan kolmesta pennusta harmaa poika ja mustavalkoinen tyttö vietiin ensimmäisenä ja Nöpön kaksi pentua pääsivät samaan paikkaan Tikkurilaan. Molemmista pentueista ovat tytöt vielä jäljellä. Pikku-Mustan pentu välttelee lähikontaktia, antautuu kyllä silitettäväksi, mutta pitää mielellään etäisyyttä. Vieraiden tullessa se tekee katoamistempun, eikä luonnollisestikaan tullut valituksi ensimmäisten joukossa. Nöpön pentu on itse herttaisuus, seurallinen kuin mikä, mutta väritykseltään vaatimattomampi kuin sisaruksensa, jotka olivat todella upeita yksilöitä. Tekisi mieli jättää se joukon jatkoksi, mutta kuten Pekka sanoi: "Meillä on jo liikaa kissoja".

Eikä siinä kaikki. Pikku-Musta tuli tänään syömään kyljet laihtuneina. Uusi pentue on syntynyt. Oletettavasti talon alle, kun sillä oli puruja turkissaan. Kumma, etteivät komeron pesäpaikat taaskaan kelvanneet.



keskiviikkona, heinäkuuta 21, 2004

Naapuriapua
Naapurista, tien toiselta puolelta tultiin kysymään, mitä tehdä ampiaisille, jotka olivat tehneet pesiä lautaverhouksen alle uuteen taloon. Myrkkyjä oli jo kokeiltu, mutta teho ei ollut ollut toivotunlainen.

Enpä osannut paljon neuvoa. Muutaman puhelinnumeron, joihin ottaa yhteyttä. Mehiläishoitajain liiton sivuilla oli mehiläisparvien kiinniottajien yhteystietoja eri puolilta Suomea. Pääkaupunkiseudultakin löytyi kolme nimeä. Lisäsin heidät mehiläissivuni linkkiluetteloon. Ilmeisesti Google löytää sivun, koska töissä ollessani kännykkäni soi ja Pukkilasta tiedusteltiin, josko Pekka voisi tulla hakemaan parven talteen puutarhan omenapuusta. Ei voinut sillä kertaa, koska oli Keski-Suomessa työmatkalla. Sitä paitsi emme enää viime aikoina ole olleet mukana auttajaringissä. Silloin, kun vielä yhteystietomme olivat puhelinluettelossa, soittoja tuli monta kesässä. Yleensä kyseessä olivat ampiaispesät, joista haluttiin päästä eroon. Varsinaista mehiläisparvien kiinniottoa oli harvoin.

Olen ollut mukana, kun eräänkin kerran laudoitusta revittiin auki sorkkaraudalla, jotta päästiin käsiksi isoon ampiaispesään. Omistajan ei tullut surku seinää. Kuitenkin, oltaisiin päästy vähemmällä, jos olisi maltettu odottaa syksyyn. Ampiaiset korjaa kuolo, vain emo talvehtii. Kävisivät hävittämään pesiä silloin. Mutta ei. Niistä on päästävä eroon silloin, kun ne koetaan vaivaksi.

Meidän seinissämme asustaa jatkuvasti ampiaisia. Emme anna niiden häiritä. Yleensä. Kun seinää viimeksi maalattiin ja lautoja hakattiin paremmin kiinni, äkäiset ampiaiset häiritsivät työntekoa niin, että jouduimme turvautumaan myrkkyyn. Eivät ne pistä, jos niitä ei häiritse. Yhteiselomme on jatkunut välikohtauksitta taas jo pitkään.

Kerroin tapauksesta Pekalle, kun hän soitti Jyväskylästä. Hän arveli ampiaisemojen talvehtivan maassa tai jossakin muussa lämpimässä paikassa, joten syksyllä pesät jäävät tyhjiksi. Ehkä ne otetaan myöhemmin käyttöön. Sen hän myös sanoi, että turha on ampiaisia vainota, koska ne ovat hyödyllisiä eläimiä. Verottavat tuholaiskantaa kantamalla pesään liharuokaa jälkeläisilleen.

tiistaina, heinäkuuta 20, 2004

Musta päivä
Yllättävä soitto Töölön sairaalasta sai taas ajattelemaan, miten ennakoimatonta elämä on. Perjantaina toivotin A:lle hyvää lomaa, kun hän suunnitteli mökille menoa, ja tänään sain kuulla hänen murtaneen siellä nilkkansa. Tuntui tosi pahalta, masentavalta ja epäoikeudenmukaiselta. Mieli on raskas, enkä saa otetta kirjoittamiseen.

lauantaina, heinäkuuta 17, 2004

Valitut vastahakoiset
Jouduin epäluulojeni kanssa häpeään, kun
kissankatsoja ilmaantuikin ja valinta oli heti selvä.
Valkea, laikukas poika ja ruskea, raidallinen tyttö
saavat kodin Tikkurilasta. Kissat vaan eivät olleet
valmiita lähtemään. Poika lymysi morsiusangervo-
pensaassa ja tyttöä ei näkynyt missään. Emme
ryhtyneet poikaakaan panemaan kuljetuskoriin,
vaan päätimme odottaa tytön ilmaantumista, ja
viemme sisarukset illalla yhdessä uuteen kotiin.
Hyvä, että harmaaraidallinen tyttö oli sisällä,
antautui suosiolla pideltäväksi ja valloitti emännän
sydämen toisenkin puolesta.

Vapaana liikkuvat kissat ovat vaikeita tavoitettavia,
jos sattuvat olemaan kauniilla ilmalla jossakin
lymyämässä ja hakijoilla on tiukka aikataulu.

Saarroksissa
Lampaat määkivät moniäänisesti niityllä puron
takana, ja tuntuu kuin ne voisivat minä hetkenä
tahansa valloittaa pihan. Tiedän, että niiden
laidun on aidattu ja ne pysyvät kyllä tarhassaan,
mutta niiden ääni on niin läpitunkeva, että
vaikuttaa, kuin ne olisivat ihan vieressä.


Ukkospilvet saartavat horisonttia ja kumea jyly
kantaa harvakseltaan korviin. Odottelen jotain
merkkiä kissankatsojalta, jonka on pitänyt jo viikon
ajan tulla noutamaan paria pentua. Mielessä kävi,
olenko herkkäuskoinen, kun hyväksyn selityksen
kuin selityksen. Kysessähän voi olla pilasoittaja tai
lopulliseen päätökseen kykenemätön varaaja.
Kaksi pennuista sai jo viime sunnuntaina uudet
kodit. Neljä nauttii vielä toistensa seurasta ja
rajattomasta vapaudesta. Odotan, mitä päivä tuo
tullessaan.

perjantaina, heinäkuuta 16, 2004

Aletaan taas
Tänä aamuna aurinko paistaa ja mieli on sen mukainen, etenkin kun eilen selvisi, että pojat ovat saaneet opiskelupaikat Stadiaan ja Evtekiin. Lauri sai kirjeen jo maanantaina, mutta Seppo vasta eilen. Olen huojentunut ja iloinen molempien puolesta. Laurin haave graafisen suunnittelijan opista ei toteutunut, kun hän ei päässyt ensisijalle asettamaansa Muotoiluinstituuttiin. Toivottavasti sähkötekninen linja Stadiassa alkaa jossakin vaiheessa tuntua omalta.

Päivitystahtini on loman loputtua hiipunut. Tauko näyttää venähtäneen huomaamatta miltei viikon mittaiseksi. Sillä välin on Bloggerin julkaisualustankin ilme muuttunut, editoriin on tullut lisää tekstinkäsittelyohjelman piirteitä.

Olen puuhaillut edelleen linkkilistani asun kanssa, sillä huomasin, että näytön eri resoluutioilla sivua katsottaessa teksti ei aina asettunut niin kuin olin tarkoittanut. Tulin myös menneeksi mukaan mainonnan kumppanuusohjelmaan, vaikka vilkkuvat bannerit eivät oikein istukaan estetiikkaani. Valitsin sellaisia kumppaneita ja palveluita, joita itsekin käyttäisin ja haluaisin suositella. Panemalla sanan kiertämään: Ostoksilla harjoitan iloksenne tai harmiksenne muodikasta verkostomarkkinointia. Sulkeudun suosioonne.

sunnuntaina, heinäkuuta 11, 2004

Matkaa ja näkymiä
Sääli, ettei Sotungissa enää viljellä rypsiä. Laajat, keltaiset rypsipellot hivelivät silmää, kun ajoimme Kokemäelle ja takaisin. Peltomaisemat viehättävät, niissä näkyy vuosisatainen viljelykulttuuri.

Pappa oli päässyt sairaalasta ja kävimme häntä tervehtimässä, samalla toteamassa, ettei hän enää avutta pärjää, vaikka haluaisikin. Liikkuminen on vaikeaa, koska jalat eivät enää tottele kuten ennen. Muistikin tekee välistä tenän. Siihen hän oli suostunut, että ateriapalvelu toimittaa hänelle kerran päivässä ruoan. Onneksi naapurissa on apu lähellä, kun tytär asuu viereisellä tontilla. Eniten tuntui kirpaiseen ajokielto, johon lääkäri määräsi. Kyllä hän myönsi, ettei hänestä enää ollut ajajaksi. Mutta silti.

Minulla ei ole kokemusta vanhempien heikkenemisestä, koska omat vanhempani kuolivat varhain, minun ikäisenäni. Monella on ikääntyvät vanhemmat ja murrosikäiset lapset yhtä aikaa huolenaiheena. Olen säästynyt niiltä huolilta, mutta samalla olen jäänyt vaille kasvattavaa kokemusta.

perjantaina, heinäkuuta 09, 2004

Tarhalla
Oudosti käyttäytynyt parvi, joka oli osittain omenapuun oksalla ja osittain ryppäinä maassa on asettunut pesään, jonka Pekka vei omenapuun alle. Liekö niiltä emo hukassa, kun eivät kerääntyneet yhdeksi ryppääksi? Pesään laitettiin avosikiökakku, jotta tulokkaat eivät hylkäisi pesää, sillä niiden vaisto käskee hoitamaan toukkia, ja emottomuudesta kärsivä parvi voi nuoresta toukasta kasvattaa itselleen uuden emon. Lisäparvia ei ole enää ilmaantunut. Mehiläisillä on tänään hyvä keruuilma ja ne käyttävät poutapäivät tehokkaasti työntekoon.

Viimeinen lomaviikko on jo melkein lopuillaan. Toisen mokoman olisin kernaasti vielä viettänyt. Niin se on aina. Vapaus viehättää.

keskiviikkona, heinäkuuta 07, 2004

111. siivenisku
Minttu Hapulin tuore kirjoitus psykooseista on rautaa. Että hän on hyvä silloin, kun on parhaimmillaan! Tuntuu hyvältä, että hän jaksaa piiskata ajatuksiamme ja tunteitamme liikkeelle. Harva varmaan se nainen, joka ei olisi tunnistanut itsessään hää- tai vauvakuumeen oireita ja moni sellainen, joka psykoosista toivuttuaan päivittelee, mitä tuli tehtyä ja miksi.
BeckhamTottiHenry
Portugalin EM-jalkapallokisoja muistellaan vielä pitkään yllätysten kisana. Heittopussi Kreikka, jota kukaan ei ottanut vakavasti, vei lopulta koko potin. Isoiset kaatuivat yksi toisensa jälkeen. Nostaako se Suomen joukkueen itseluottamusta? Kreikka teki sen, miksei Suomikin. Eero huomautti, että voittihan Suomi Kreikan, Tsekin ja Portugalin, mutta ensin täytyisi päästä karsinnoista kisoihin.

Beckham - Totti - Henry, nimet, joilla näitä kisoja mainostettiin, jäivät nousevien tähtien jalkoihin. Larsson - Ronaldo - Rooney - van Nistelrooij mahtuivat all-stars -joukkueeseen. Esiin voisi nostaa monta muutakin nimeä, ainakin parhaan pelaajan Theodoros Zagorakisin ja vanhat pettämättömät Figon ja Zidanen. Kreikkalaisten jumalten joukkoon nostettiin monta uutta nimeä ja valmentaja Rehhagel saanee näköispatsaan Ateenaan. Jalkapallo on hullaannuttanut koko kansan.

Odotan innolla seuraavia MM-kisoja. Ja missä ne taas pelattiinkaan? YLE tietää. Urheilun Viidentieto:

Seuraava MM-lopputurnaus pelataan Saksassa vuonna 2006. Turnauksessa on kaikkiaan 12 isäntäkaupunkia: Hampuri, Hannover, Berliini, Gelsenkirchen, Dortmund, Leipzig, Köln, Frankfurt, Kaiserslautern, Nürnberg, Stuttgart ja München. Avausottelu pelataan 9. kesäkuuta Münchenissä ja finaali 9. heinäkuuta Berliinin olympiastadionilla.

tiistaina, heinäkuuta 06, 2004

Ivan Kupala?
Armi kertoi, että huomenna on juhannus, Ivan Kupala. Mitä Ivan Kupalalla on tekemistä juhannuksen kanssa? Ei tullut mieleen, että nimi merkitsee Johannes Kastajaa. Russia-IC kertoo muistakin juhlapäivistä Venäjällä: Holidays and traditions. Jostakin syystä he ovat ajoittaneet juhlan meidän juhannukseksemme, vaikka sitä vietetään 7. heinäkuuta.
Parvien kesä
Kolme parvea on asettunut tyhjinä oleviin pesiin ja neljäs ei tiedä, jäädäkö heinikkoon vai kerääntyäkö omenapuun oksalle, josta toivon mukaan saamme sen talteen ja pesäytettyä auringon laskettua.

En muista tällaista parvien määrää. Ilmiö on havaittu muuallakin. SML:n keskustelusivulla Satunnainen ennustaja povaa viiden vuorokauden mehiläissäätä: "Odotettavissa voimistuvaa parveilukuumetta, mikä on levinnyt etelästä kohti pohjoista. Parveilukuumetta on aiheuttanut mm. huonot keruuilmat, pesien ahtaus. Sain juuri tiedon, että taas oli parvi nähty lentävän kohti uutta kotia. Tarkistakaa piippunne, jos vaikka sinne olisi muuttanut alivuokralaisia. Lopuksi hunajasatoennustus viideksi vuorokaudeksi, mikä ei paljoa lupaa. Mutta mahdollisesti viikon loppupuolella on osassa Suomea näkyvissä hyviäkin keruukelejä."

Näyttää siltä, ettei parvi asetu yhdeksi rykelmäksi. Täytyy odottaa huomiseen ja katsoa.

sunnuntaina, heinäkuuta 04, 2004

Soittakaa Ikaalinen maailmankartalle!
Pääministerin puhe Sata-Häme soi -tapahtumassa korostaa kulttuurin ja luovuuden sekä paikallisiin vahvuuksiin keskittymisen arvoa taloudellista toimintaa luotaessa. Kulttuurin ja talouden liitto, jonka Vanhanen nimeää luovaksi taloudeksi, olisi strategiamme selviytyä talouden murroksessa.

Kaikin puolin hyvä ja kannustava puheenvuoro kulttuurin taloudellisesta merkityksestä ja muustakin valtioneuvoston puhuvan pään näkövinkkelistä. Rivikansalaisen innostus kesän kulttuuritapahtumiin näyttää tarttuneen Vanhaseenkin, sillä hän tuli Ikaalisiin Vammalan vanhan kirjallisuuden päiviltä.

Valitsin puheesta kirjoitukseni otsikoksi huudahduksen, joka kuulostaa hupaisalta, mutta ilmaisee tarkalleen, mistä on kysymys.
Sata-Häme Soi 2004: Lehdistö

lauantaina, heinäkuuta 03, 2004

Kiitos mielenkiinnosta!
Hypähdin tuolillani hämmästyksestä, kun Pinserin top-listaa katsoessani huomasin tilaajamääräni yltäneen sadan rajapyykkiin. Kahdeksantoista aktiivista lukijaa lämmittää. Toisaalta se luo paineita. Pitäisi kirjoittautua luovan kirjoittamisen kursseille, jos sieltä saisi tuhdimmat eväät.

Päivä ei voisi juuri harmaampi olla. Armi oli siitä huolimatta suunnannut Kannakselle aikomuksenaan uida ensimmäisen kerran tänä kesänä. Sateista ja viileää oli sielläkin, vaan silti paljon ihmisiä rannalla. Juhannuksen aikaan kyselin häneltä, vietetäänkö Venäjällä juhannusta mitenkään. Hän kertoi, että juhannus on vasta 7. heinäkuuta, eikä sitä sen kummemmin vietetä. Jotakin sellaista arvelinkin, kun en muistanut kuulleeni juhlinnasta.

Kissailmoitukseni piti ilmestyä viikonlopun Vantaan Sanomissa, mutta pieleen meni. Sähköpostitse lähettämääni ilmoitukseen tuli tyly vastaus: ei ehdi viikonlopun lehteen, eivätkä enää ota vastaan sähköisiä markkinapaikkailmoituksia. Ilmoitusten vastaanottoajat olivat muuttuneet, eikä muutosta ollut ehditty päivittää joka paikkaan. On se merkillistä, että lehti lopettaa sähköisen palvelun ja vaatii, että ilmoitus on vietävä paikan päälle ja maksettava käteisellä tai lähetettävä kirjekuoressa. Etäasioijalle heillä oli sentään jotakin tarjottavaa. Ilmoituksen voi soittaa tiettyyn numeroon ja maksu hoituu sitten puhelinlaskussa. Tietenkään lehti ei vastaa puhelimitse tulleista ilmoituksista. Eipä silti, viikon viive ei yhtään harmita, kun seuraa pentuvillikkojen touhuja.

torstaina, heinäkuuta 01, 2004

Sää puhuttaa
Ilmatieteen laitos on taas antanut kuukausittaisen sääraporttinsa. Kylmä ja sateinen oli kesäkuu tilastojenkin valossa. Kärsimättömimmät lomalaiset pakkasivat laukkunsa ja lensivät etelään. Elokuvissakäynti ja lukeminen kasvattivat suosiotaan, pakona todellisuudesta niille, jotka vielä jaksoivat odottaa kesää.

Koneen ääressä istuessa on vain parempi, jos ulkona on kylmä ja sataa. Ei tarvitse kärsiä huonoa omaatuntoa siitä, että istuu sisällä, kun pitäisi ulkoilla.
Ilmatieteen laitos - Etusivun uutiset -
Kotoa ja kaukaa
Kauppalehden keskustelukanavalla Sijoittaminen & Talous on ryhdytty off topic puimaan naisten ja miesten tasa-arvoa. Tasa-arvoisiako? Aihe tuntuu sytyttäneen useammankin keskustelijan.

Cassini-Huygens on Saturnuksen kiertoradalla, joten yksi matkalainen on päässyt määränpäähänsä. Renkaat ja kuut eivät olleet este.

Saa nähdä, miten Tsekin ja Kreikan käy tänä iltana. Kumpi on kumman este matkalla kohti EM-kisojen finaalia. Portugali ansaitsi finaalipaikkansa. Tekihän se ottelussaan Hollantia vastaan kaikki maalit, yhden omaan päähänkin.
That's All Right
Elvikselle oma radiokanava uutisoi HS Verkkoliite. Sirius Satellite Radio lähettää Elviksen musiikkia kellon ympäri ja lähetykset alkavat huomenna, jolloin on kulunut viisikymmentä vuotta Elviksen ensilevyn That's all right Mama ilmestymisestä ja tapausta juhlitaan joukolla Memphisissä. Radiokanava on vapaasti kuunneltavissa kaikissa Memphisin Heartbreak hotellin huoneissa ja se soi kaiken päivää Gracelandin julkisissa tiloissa, luin CNNmoneyn uutisesta, jossa kerrotaan SIRIUS-satelliittiradion ja Elvis Presley -yhtiöiden hankkeesta.

Elvis vai Anka? kuului kysymys, kun idolien suosiota nuoruudessani punnittiin. King Creole ja Jailhouse rock soivat herkeämättä levylautasellani. Elvis jäi kestosuosikikseni, vaikka Beatles ja muut 60-luvun pop-bandit vyöryivät yli kohisten. Jos olisi mahdollista, kääntäisin virittimen silloin tällöin Siriuksen Elvis-kanavalle, aikamatkalle nuoruuteen ja mieltymysteni kehityskaarelle.