sunnuntaina, toukokuuta 30, 2004

Roland Garros - yllättää jälleen
Kun katsoo, ketkä pejaajista ovat selvinneet 4. kierrokselle Ranskan avoimissa, hämmästyttää, miten hyvin "latinot" ovat selvinneet jatkoon: Argentiinalta neljä, Espanjalta neljä, Ranskalta kolme, Brasilialta yksi; anglosaksista maailmaa edustaa yksi britti ja yksi aussi; muuta maailmaa kaksi ryssää. Xavier Malissella (BEL) on vielä pieni mahdollisuus pudottaa jatkosta espanjalainen Albert Costa, koska peli on keskeytyksissä - tilanne 3. kierroksen ottelussa Costa-Malisse: 4-6, 6-2, 6-4, 5-5. Ottelua jatketaan tänään. Ohjelman mukaan 4. kierroksen miesten kaksinpelin otteluissa pelaavat tänään Chela-Mutis, Escude-Coria, Llodra-Henman, Moya-Robredo.

Jatkoon päässeet maittain:
ARG - Guillermo Coria(3), David Nalbandian(8), Juan Ignacio Cela(22), Gaston Gaudio(-)
BRA - Gustavo Kuerten(28)
ESP - Carlos Moya(5), Tommy Robredo(17), Feliciano Lopez(23), Albert Costa(26), jos selvittää Malisse-ottelun
FRA - Nicolas Escude(-), Michael Llodra(-), Olivier Mutis(-)
AUS - Leyton Hewitt(12)
GBR - Tim Henman(9)
RUS - Marat Safin(20), Igor Andreev(-)

Moni arvokas päänahka roikkuu sijoittamattoman(-) pelaajan vyöllä.
Roland Garros - The 2004 French Open - Official Site by IBM - Players

Ilta on päivää viisaampi
Xavier Malisse selvisi 5-eräisen ottelun voittajaksi ja pelaa huomenna Leyton Hewittia vastaan. Muut otteluparit ovat Kuerten-Lopez, Safin-Nalbandian ja Andreev-Gaudio. Tämänpäiväisten ottelujen voittajia olivat Chela, Coria, Henman ja Moya. Kaikki ranskalaiset ovat näin poissa pelistä.

lauantaina, toukokuuta 29, 2004

Gaudeamus igitur
Lakkiaispäivään mahtui monenlaista säätä. Vielä iltapäivällä taukoamaton sade kasteli juhliin lähtijät kotipihassa. Espoonkeskukseen päästessä sade taukosi ja perillä Hösmärinahteella aurinkokin jo näyttäytyi. Sadekuurot ja tummat ukkospilvet vaihtelivat heleän paisteen kanssa pitkin päivää. Takaisin ajaessamme Kehä III:lla autojen takana ryöppyisi vesisumu sateenkaaren väreissä ja taivaalla kaartui selkeä sateenkaari.

Suku ja ystävät olivat kokoontuneet onnittelemaan Aleksia. Kumma kyllä, olimme ensimmäiset paikalle saapujat. Yleensä meitä saa aina odottaa. Kävimme Pekan kanssa tervehtimässä myös Jaakkoa, toista Espoossa asuvaa lakin saajaa.

Lakkiaiset ovat juhlista parhaita. Nuoret ovat iloisia urakan päätettyään, täynnä tulevaisuuden haaveita ja suunnitelmia, sukulaiset ja ystävät kertaavat muistojaan, antavat elämänohjeita ja kannustusta. Toivottavasti meillä vietetään taas juhlia ensi keväänä.
Jo joutui armas aika
Perinteinen Suvivirsi raikaa taas lakkiaisissa ja kevätjuhlissa.

Laulusta löytyi toinenkin versio: Suvivirsi (472)
1. Jo joutui armas aika Ja suwi suloinen; Kauniisti joka paikkaa Koristaa kukkanen. Aurinko maamme puoleen Lähestyy lähemmäks, Wirwoittaa luonnon kuolleen, Sen tekee eläwäks.

2. Nyt niityn kukat korjat, Ja laiho laaksossa, Myös yrttitarhat sorjat, Puut lehtiwerhossa Taas meille muistuttawat Hywyyttä Jumalan, Jonk' kaikki nähdä saawat Wuos' wuodelt' ainian.

3. Taas linnut laulujansa wisertää kauniisti; Myös eikö Herran kansa Luojaansa kiittäisi? Siis sielun', Herraa kiitä Nyt riemulauluilla! Hän iloittaa ja täyttää Meit' armons lahjoilla.

Päivitettyä suvivirttä ehdottavat kouluissa laulettavaksi uskontokuntiin kuulumattomien tasa-arvoa ajavat siviilijärjestöt.
Pro-Seremoniat: Jo joutui armas aika

Kirkon tiedotuskeskuksen vastaus 1996/97 käytyyn suvivirsikeskusteluun.

Pekka Palorannan artikkeli: Suvivirsi vilisee arvoituksia kertoo laulun synnystä ja alkuperästä.

perjantaina, toukokuuta 28, 2004

Verkostoitumassa ja viihtymässä
Tiivis kokouspäivä takana ja toinen alkamassa. Suomen Voyager-kirjastot pitävät vuotuista kokoustaan Otaniemessä. Järjestelyistä vastaa tällä kertaa Teknillinen korkeakoulu.

Vietimme iltaa Vanhalla ylioppilastalolla, jossa meitä viihdytti mm. Retuperän VBK oikein väärin soittaen. Kun tulin kotiin puolenyön aikaan ja kokousohjelma alkaa aamulla yhdeksältä, en tässä vaiheessa ehdi enempää.

torstaina, toukokuuta 27, 2004

keskiviikkona, toukokuuta 26, 2004

Karhuhavaintoja
Hanalan koulun alaluokkalaiset löysivät eilen karhun jäljet Korsosta. - HS
Espoossa ja Kauniaisissa nähty karhu on toivottavasti jo löytänyt tiensä metsän pimentoon. Korson karhun olisi paras suunnata Sipoonkorven metsiin ja sellaista reittiä, etteivät mehiläispesämme ole vaarassa.

City-karhu, varsinainen karhujulkkis, kulki likeltä Itä-Hakkilaan Sipoonkorvesta päin ja jatkoi aina Varsinais-Suomeen asti ennen kuin kävi pesien kimppuun. Karhu ammuttiin Lapin (Turun lääni) Kuolimaan kylässä 24.8.1997.
Artikkeli suomalaisista kaupunkikarhuista ja vähän muistakin: Citybären in Finnland: Bärenwandelung durch Westfinnland

tiistaina, toukokuuta 25, 2004

Jäätelökesää odotellessa
Perinteikäs valiojäätelö ei pian olekaan Valion jäätelöä, kun kauppa Nestlén kanssa toteutuu. Tavaramerkki ja valmistus Turengin jäätelötehtaalla sentään säilyvät. Valion eskimopuikko on lapsesta asti ollut jäätelösuosikkini. Siinä yhdistyvät tumman suklaakuoren ja raikkaan, vaniljaisen kermajäätelön aromit makuhermoja hivelevästi.

Uutisessa kerrotaan suomalaisten nauttivan 13,5 litraa jäätelöä vuodessa, mikä on eniten koko Euroopassa. Aika yllättävää. Luulin, että kulutus olisi etelässä, Italiassa ja Espanjassa suurempaa.
Valio

Elintarviketeollisuuden tunnettujen tavaramerkkien myynti ja valmistuksen siirtyminen ulkomaisille ostajille näyttää näin jatkuvan. Maailmanlaajuiset, suuret toimijat jakavat markkinat.
Miten se vanha iskulause menikään? Suosi suomalaista, osta ruotsalaista. Valmistus sentään säilyy täällä toisin kuin Jalostajan Turun sinapin, jonka mainoslause Kahta en vaihda ... ei ainakaan tässä perheessä pitänyt kutiaan. Vaihdoimme oitis Auran sinappiin.

maanantaina, toukokuuta 24, 2004

Alkukesän iloja
Satakielen kantavaa laulua on kuulunut parina viime yönä puron varren maisemoinnilta säästyneistä pensaikoista. Luulin jo, etteivät ne tulisikaan pesimään, koska olin kuullut vain yksittäisiä helähdyksiä, ensimmäisen 16.5. Säiden viileneminen on voinut vaikuttaa niiden asettumiseen. Toisaalta viime yökin oli kylmä, mittari oli nollassa.

Raparperi, alkukesän herkku, on juuri nyt parhaimmillaan. Ensimmäiset sopat keitin eilen Eeron tuomista varsista. Kokemäen mummulasta parikymmentä vuotta sitten saatu juurakko on viihtynyt hyvin kasvimaan laidassa ja kehittää versonsa aikaisin keväällä, loppukesästä kasvi on kukkavarsineen miehen korkuinen.

Raparperi-Brita: herkku, jota haluaisin maistaa. Täytyy vihjaista Eerolle. Hän innostuu herkästi kokeilemaan sellaisiakin leivonnaisia, joiden valmistus tuntuu työläältä, joiden onnistumisesta ei ole takeita minun taidoillani.

Kissanpennut ovat parin kuukauden ikäisiä. Pikku-Mustan pennut syntyivät 22.3. ja Nöpön kuusi päivää myöhemmin. Samanikäisinä ne leikkivät kaiken aikaa keskenään eivätkä emotkaan jaottele niitä tiukasti sinun ja minun pentuihin. Hoitavat ristiin ja imettävät toistensa pentuja. Äskenkin molemmat emot makasivat vierekkäin syöttämässä ja nisillä oli omia ja toisen pentuja sekaisin. Kieltämättä herttainen näky.

lauantaina, toukokuuta 22, 2004

Viva España
Casa de S. M. el Rey
Päivän kuninkaallisia häitä odotellessa piti vähän tarkistaa miten vallanperimys Espanjassa menikään Alfonso XIII:n jälkeen, kun Franco valitsi kruununperijäksi Juan Carlosin. Löytämälläni sivulla on runsaasti myös häihin liittyviä uutisia.
Royalty.nu - The History of Spain - The Spanish Royal Family

torstaina, toukokuuta 20, 2004

"Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle?"
Helatorstaista tietoa etsiessäni päädyin vertailemaan pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien sivuja. Helsingin ja Espoon sivut ovat pitkälti samansisältöiset. Ne sisältävät linkkejä Raamattuun, katekismukseen, päivän sanaan, seurakuntien palveluihin, molemmilla on nettipappikin, johon voi otta yhteyttä. Espoon sivut viehättivät enemmän yksinkertaisuudessaan ja selkeydessään. Vantaa on tyytynyt lähinnä tiedottavaan linjaan.

Kirkkoon kuulumattomana en ole tullut käyneeksi sivuilla aikaisemmin. Nyt tiedän mistä löydän Raamatun, ellen omasta hyllystäni.
Eräät palaavat
Back to Iraq : Christopher Allbritton taas Bagdadissa.

keskiviikkona, toukokuuta 19, 2004

Onnea hääparille!
paikallisia tapoja tuntemattomalta liipasinsormelta, joka helikopteristaan posautti hengiltä muutamia kymmeniä häävieraita. Ja miten hän sattuikin juuri häiden aikaan Syyrian ja Jordanian rajojen tuntumaan syrjäiselle aavikkoseudulle. - HS

Maailman meno: tuntuu, kuin katselisi unenomaista absurdia filmiä, missä irvokkaat ja kauhistuttavat kohtaukset seuraavat järjenvastaisesti toisiaan. Lamaantuneena vaan katsoo, vaikka haluaisi huutaa: "Poikki!"

tiistaina, toukokuuta 18, 2004

Kyllä kansa tietää
Yle - vaalikone -linkki on nostanut linkkisivuni kävijämäärän yllättävään nousuun. Eilen kävijöitä oli 57. Normaalisti kävijöitä on alle kymmenen.

Vaalikoneet ovat mukavaa ajanvietettä. Olisi hauska tietää, kuinka moni oikeasti niiden avulla valitsee itselleen sopivan ehdokkaan. Listani kärjessä oli Riitta Väisänen ja muutenkin valikoima oli kovin kepuvoittoinen. Mukaan mahtui yksi vasemmistoliittolainen.

Oikeusministeriön vaalit-sivun ehdokasasettelulistalla esittäytyi puolueita, joiden nimet olivat kuin naapurin vaaleista: Suomi - Isänmaa r.p., Suomen Kansan Sinivalkoiset r.p., Köyhien Asialla r.p., Eläkeläiset Kansan Asialla r.p.

Minua on jurppinut kansa-sanan käyttö poliittisissa yhteyksissä, kaikenkarvaiset kansan asialla olijat ja kansaan vetoavat poliitikot Anneli Jäätteenmäestä Veikko Vennamoon.

sunnuntaina, toukokuuta 16, 2004

Odotettavissa huomiseen asti
Yöksi ennustetaan paikoin ankaraa hallaa. Luumupuut ovat aloittelemassa kukintaa. Malttaisivat nyt vielä. Porkkanansiemenet kylvettiin tänään, vaikka maa on vielä kylmä, koska niiden itämisaika on pitkä. Viime vuonna kylvimme liian myöhään ja saimme syksyllä miniporkkanoita. Rikkaruohojen kitkemisessäkin oli kyllä toivomisen varaa. Alkukesästä homma vielä hoitui, mutta myöhemmin kitkemisvälit pitenivät ja rikkaruohojen kasvuvoima yllätti monasti.

YLEn sääsivulla on ajankohtainen artikkeli "Halla ja yöpakkanen", jossa selitetään, missä olosuhteissa hallaa esiintyy ja sääennusteen termin hallan vaara käyttö.
S?

Halla on työläs hallittava täällä laaksossa. Kun naapurillamme oli viereinen pelto perunalla vuosia sitten, sadettimet saivat olla ahkerasti syksyttämässä. Me peittelimme oman tilkkumme harsoilla ja sanomalehdillä, kun yläkerran ikkunanpielen lämpömittari alkoi uhkaavasti laskea. Aina ei sekään auttanut.
Hiekkateiden virtuoosi
Kyproksen ralli toi Grönholmille kauden ensimmäisen komean voiton ja kaiken kukkuraksi johtoaseman kokonaispisteissä.
Alkukauden vaikeuksien ja pettymysten jälkeen voitto varmasti maistuu.

Eurovision laulukilpailu?
Euroviisuesitykset jätin tarkoituksella katsomatta, koska kahdenkymmenenneljän voitontahtoisen joukkueen estradimittelö tuntui ylivoimaiselta annokselta. Suomen putoaminen kisasta ei vaikuttanut asiaan.

Varttitunnin sähkökatkos karsintakisan aikana vapautti television äärestä, ja huomasin, miten yhdentekevältä koko kisa tuntui, enkä myöhemminkään palannut TV:n ääreen, vaan kuuntelin ohjelmaa kyökin puolelta.

Nyt katsoin vain loppukilpailun pisteidenantovaiheen ja toki voittaja-Ruslanan esityksen. Muun ajan en ollut edes kuulolla. Voiko euroviisuja enää kutsua laulukilpailuksi, kun voittoon ylletään kiihkeällä lavaesityksellä, jossa musiikki on statistina?

lauantaina, toukokuuta 15, 2004

Harhailua verkkopoluilla
Scarlet Pimpernelin viesti From the Freewayblogger: Rumsfailed - "I'm afraid that the neocons, along with the rest of us, may soon discover that the Arab World isn't quite as sporting about sexual humiliation as Clinton was" on vienyt aamupäivästäni yllättäen pari tuntia.

Kävin keittämässä aamukahvin ja istahdin koneen ääreen lukaisemaan sähköpostini. Eikö mitä, juutuin hakujen ja linkkien verkkoon. Niin käy usein, kun ei ole kiirettä minnekään - kun tekemättömät työt eivät vielä ahdista toimimaan. Ajan hukka ei ole ajanhukkaa, jos löytää sivun tai kaksi, jotka haluaa kirjanmerkata.

Wooster Collective : A Celebration of Street Art

perjantaina, toukokuuta 14, 2004

Tien päälle
Valtakunnallinen pyöräilyviikko alkaa sunnuntaina. Pyörämatkailu voisi olla sovelias tapa kohottaa kuntoa ja nähdä maisemia. En vain ole vuosikausiin noussut pyörän selkään. Viimeiseksi jäänyt kerta oli Eeron ollessa pieni. Ajoimme peräkkanaa tietä pitkin ja olimme kääntymässä kotipihaan; seurasin hänen tien ylitystään niin intensiivisesti, etten huomannut ajavani aivan ojan partaalla. Humps vaan ja putosin ojan pohjalle. Löin selkäni penkkaan ja haukoin vähän aikaa henkeä ilmat pihalla. Eero ihmetteli, minne se äiti oikein katosi. Talutin Kaunottareni talliin, enkä ole sen koommin esille ottanut. Olisi korkea aika elvyttää vanha harrastus. Nuorempana ja Kaunottaren ollessa uusi pyöräilin innokkaasti kaupungissa ja maaseudulla.

Pyörämatkailua harrastavan ongelmana nyky-Suomessa on ruokapaikkojen vähyys maaseudulla, kuulin kollegalta, jolla on tapana joka kesä pyöräillä jossakin päin Suomea. Mistä saa ruokaa, on yllättäen noussut matkareitin suunnittelussa oleelliseksi kysymykseksi.

keskiviikkona, toukokuuta 12, 2004

Mikä on herran nimi tänään?
J.V. Snellmanin ja Suomalaisuuden päivänä Elisa tarjosi linkit Historialliset humanistit -sivuston Snellman-sivulle ja Suomalaisuuden liittoon, jonka sukunimisivulta poimin otsikoksi Snellmanin piikikkään kysymyksen Lauri Kivekkäälle (Stenbäck). Vuoden 1906 suuri nimenmuutos J. V. Snellmanin 100-vuotispäivänä oli Johannes Linnankosken alulle paneman kampanjan tulosta. Tuolloin 25-35000 ihmistä vaihtoi sukunimensä suomenkielisiksi "poliittisena eleenä ja kansallisena mielenilmaisuna". Jossakin vaiheessa Akseli-vaarini (äidin isä) vanhemmat olivat muuttaneet nimensä Ackerholtzista Aroseksi, mutta veljessarjaa kutsuttiin kylällä vielä pitkään Holstin pojiksi.

Nykyään sukunimeä ei juuri vaihdeta poliittisena eleenä. Suomalaisuuden liitto on keskittynyt lähinnä pakkoruotsin vastustamiseen ja suomen kielen saamiseksi tasavertaiseksi ruotsin kanssa kaksikielisillä paikkakunnilla ja Ahvenenmaalla.

Suomen mielen pääkirjoituksessa Suomalaisuuden uusi hyökyaalto Heikki Tala menee vieläkin pidemmälle:
"Yhä useampi suomalainen on sitä mieltä, että tämän maan tulee olla virallisesti yksikielinen - suomenkielinen. Kaikissa naapurimaissamme on paljon suurempia kielellisiä vähemmistöjä, mutta siitä huolimatta ne ovat virallisesti yksikielisiä niin, että vain enemmistön kieli on virallinen. Tällaista uutta suomalaisuuden hyökyaaltoa nyt tarvitaan. Haasteemme suomalaisuuden säilyttämiseksi yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa ovat valtavat."

Putkinäköisyyttä omimmillaan!

maanantaina, toukokuuta 10, 2004

Rakkaudelle!
Armin muutosta Pietariin on tänään kulununt 29 vuotta. 1975 maailma oli toisennäköinen. Suuri ja mahtava Neuvostoliitto rautaesiripun takana arvaamaton ja salaperäinen. Kysyi kanttia lähteä rakentamaan yhteiselämää täysin vieraisiin olosuhteisiin, missä rakkauden kestävyys taatusti joutui koetukselle. Kohotan heille, Armille ja Mishalle, hengessä maljan ja toivotan hyvää vuosipäivää.

sunnuntaina, toukokuuta 09, 2004

Toukokuun 2. sunnuntai
Eero tarjoili äitienpäivän kunniaksi vaniljajäätelöä ja After Eight -keksejä kahvin kera. Maku viipyilee suussa pitkään.

Meillä ei ole sen kummempia äitienpäiväperinteitä. Lasten koulussa tekemät onnittelukortit ovat iän karttuessa vaihtuneet suullisiin onnentoivotuksiin. Muistan omasta lapsuudestani koulun iloisat ja valoisat äitienpäiväjuhlat, joiden eteen nähtiin paljon vaivaa. Valtiovallan huomionosoitukset ja kunniamerkit ansioituneille äideille ovat korostaneet päivän yhteiskunnallista merkitystä.

En tiennytkään, että 10.5.1942 kaikille Suomen äideille myönnettiin vapauden risti. "Tämä erityinen huomionosoitus, presidentin päiväkäsky, on vieläkin kehystettynä maamme kirkoissa." - YLE Opinportti. Kaupunginmuseon Vuoden kierron Äitienpäivä-sivulla voi ihailla kolmea onnittelukorttia ja lukea lyhyen katsauksen äitienpäivän vieton historiasta.
Äitienpäivän rintamerkki vuodelta 1946
Amerikkalaista mallia Mother's Day
Tuli irti
Sotungin palokunnan auto lähti sireenit soiden iltapäivällä sammuttamaan maastopaloa Vantaan ja Keravan rajalle, missä YLE24:n mukaan paloi 35 hehtaaria metsää. Tuli leviää tuulella kuivassa maastossa arvaamattoman nopeasti.

Tulen irtipääsy oli huolenaiheenani, kun Armi kertoi, että Laatokan rannalla oli päivällä liian tuulista sytyttää nuotiota ja siksi he menivät Mishan kanssa läheiseen metsään. En edes harkitsisi avutulen tekoa näissä olosuhteissa. Olen aina huolissani lentävistä kipinöistä, vaikka vaaraa ei olisikaan. Nuotiopaikkamme on tiiliskivistä ladottu rakennelma, jonka ympärillä on mukava istuskella paistamassa makkaroita tikun nenässä tai antaa niiden paistua ritilän päällä. Grillikausi on vielä avaamatta.

lauantaina, toukokuuta 08, 2004

Varpusta viedään?
Helleraja ylittyi puoliltapäivin. Kissat loikoilevat parvekkeella, käyvät välillä syömässä ja imettämässä pentujaan. Kuusi eläväistä pentua telmii ja kiipeilee vikkelästi minne vain pääsevät ja sitten väsähtävät toistensa viereen nukkumaan.

Kymmeneltä, kun olin vielä aamutakkisillani, pihaan ajoi vieras auto, josta nousi kankeasti vanhanpuoleinen mies lippalakki päässä. Menin vastaan alakertaan, kun hän jo kolisteli eteisessä.

- Päivää. En kai vaan herättänyt? hän aloitti.
- Katselin tuota varpusta. Mitä olette aikonut tehdä sille? hän meni suoraan asiaan.

Mistä kumman varpusesta hän puhuu, mietin. Sitten leikkasi: Wartburgista. Autovanhus on seissyt pihalla katsastamatta, eikä siinä ole enää rekisterikilpiäkään. Käytimme Warre- farmaria viimeksi mehiläisautona, mutta täysin palvelleena se jouti jo romutettavaksi.

- Ette myisi sitä? kuului jo odottamani kysymys, kun olin asiasta jyvälle päässyt.
- Kaveri rakentaa itselleen autoa ja olisi kiinnostunut ostamaan, hän selitti.

Ilmoitin, että käyn herättämässä aamu-unisen mieheni. Hän, huomaavaisena, sanoi käyvänsä kaverinsa luona jonkin matkan päässä ja tulevansa pian uudestaan. Niin kuin sitten tekikin.

Autoa kierreltiin, katseltiin ulkoa ja sisältä, kurkistettiin konepellin alle ja näytettiin rengasvarasto. Kiinnostus näytti säilyneen. Mies lähti käyntikortti mukanaan kaverinsa pakeille. Toivottavasti hän osoittautuu yhtä kiinnostuneeksi.

Ei muuten olisi ensimmäinen kerta kun joku ohikulkija äkkää pihallamme auton, jota ei voi vastustaa. Käytössäni ollut Lada ajettiin keskellä talvea kesärenkaissa Tallinnaan taksikalustoa täydentämään. Oli sekin aikaa!

Parvekekauden aloitus
Eero kertoi kuulleensa satakielen laulua puolentoista kilometrin päässä pyöräillessään yöllä kotiin Hakunilasta. Sinne hän oli tullut Helsingistä 1.10 bussilla, oli ollut elokuvissa katsomassa Van Helsingiä. Istuskelimme parvekkeella häntä odottamassa, kun oli lämmin ja tyyni yö.

Lampaat määkivät vaimeasti sisällä lampolassa. Lannan haju tuntui alkuun voimakkaalta ennen kuin siihen tottui. Olivat naapurissa levittäneet hiljan lantaa pelloille. Taivaalla näkyi pilven hattaroita ja tähtiä. Pekka näki tähdenlennonkin. Parvekekoivumme on jo lehdessä, ei enää hiirenkorvalla.

Armi suunnittelee viikonloppupiknikkiä Laatokan rannalle. Parin vuoden takainen Laatokan ja Äänisen risteilymme vielä tuoreena muistissa, en voi muuta kuin huoata kateellisena.

perjantaina, toukokuuta 07, 2004

Juhlaa
Radioarkisto oli iltapäivän tutustumiskohteeni ennen YLEn kirjasto-tietopalvelun 50-vuotisjuhlallisuuksia. Arkistopäällikkö Lasse Vihonen esitteli mielenkiintoista tonttiaan, radioarkiston historiaa, digitointiprosessia ja ohjelmanteon tekniikkaa. Arvokkain tallenne oli Adolf Hitlerin Mannerheimin 75-vuotispäiväillä salaa taltioitu keskustelu. Kun paljastui, että äänitys oli käynnissä, vaadittiin tallenteen tuhoamista, mutta neuvottelujen tuloksena kotelo suljettiin sinetein, ja sovittiin, ettei sitä koskaan avata. Sinetit on aikoja sitten murrettu, sisältö tutkittu ja kommentoitu. Tiettävästi tuo oli ainoa kerta, jolloin Hitlerin puhetta on onnisttu tallentamaan hänen tietämättään.

Vanhojen tallenteiden digitointi etenee huimaa vauhtia kaksivuorotyönä. Urakka on mittava. Liukuhyllyissä odottaa moni kasetti pääsyä digitointipöydälle. Seurasimme hetken kuunnelmien digitointiprosessia. Tekniikan huima kehitys oli hämmästyttävää.

YLEn kirjasto-tietopalvelu oli järjestänyt yhteistyökumppaneilleen ikimuistoiset synttäribileet. Puheissa oli sopivasti historiaa yhteistyön taipaleelta, kiitosta ja oman työn arvostusta.

Ohjelmassa oli soittoa ja näyttämöesityksiä. Kletzmer-orkesteri soitti perinteistä juhlamusiikkia. Jalka löi tahtia yhdellä jos toisellakin. Seela Sella ja Mika Nuojua viihdytivät parilla osuvalla esityksellä. Sellan monologia kuunnellessa iski kaipuu: miksi en osaa kertoa tarinoita?

Buffetti pullisteli herkullista syötävää: salaatteja, marinoituja kasviksia, kastikkeita, paistettua kirjolohta, camembertiä keksien, suolapähkinöiden ja viinirypäleiden kera. Tervetulomaljojen lisäksi oli tarjolla valko- ja punaviiniä sekä olutta.

Kunnon juhliin kuuluu tietysti myös tietokilpailu. Tehtävämme oli veikata kolmea kohdetta, henkilöä, joihin kirjaston tietokannassa on eniten viittauksia: 1. suomalainen julkkis 2. ulkomainen julkkis 3. YLEn suosituin henkilö.
Oikeat vastaukset kuuluivat: Katri-Helena, Prinsessa Diana ja Mirja Pyykkö. Veikkasimme Matti Nykästä, Dianaa ja Arvi Lindiä.

Läksiäisiksi saimme vielä valita mukaan luettavaa, YLEn julkaisuista. Valitsin Vanhan rakkaan radion, Saarenheimon juhlakirjan ja Kiurun Lähön ajan.

Vatsa kylläisenä ja pää hattarana on helpompi kestää huonoja uutisia: tekstiviestin tylyt numerot kertoivat Suomen hävinneen Kanadalle 5-4. Teemme seuraa Tsekeille. Kävin sen kunniaksi avaamassa terassikaudenkin. Ehdin siemaista oluen Elielin aukiolla bussia odotellessa. Paikka oli epäsiisti. Roskia kaikkialla, eikä tarjoilijoilla ollut aikomustakaan keräillä niitä. Sääli. Paikka on viehättävä urbaanisuudessaan, rakennusmassojen piirittämä, eri tyylejä vieri vieressä, ja terminaalina bussien ja matkustajien kohtauspaikka rautatieaseman kupeessa. Voisi päähänpistosta nousta bussiin tai junaan ja matkustaa kauas pois.

torstaina, toukokuuta 06, 2004

Penkkiurheilua
Luulin, että Elisan ADSL-yhteydet ovat poikki klo 23:n jälkeen aamu 8:aan, kuten tiedote antoi ymmärtää, mutta yhteys näyttää pelaavan ainakin toistaiseksi.

Tulin saunasta parahiksi kokemaan Tsekki-USA -ottelun huipennuksen. Oma maali, joka vei ottelun tasoihin, jatkoajan turhat yritykset ja rankkarikisa, jossa hermo petti yhdellä jos toisella: tolppalaukauksia kolmasti, sankarillisia torjuntoja ja USA:n viimeinen laukoja Andy Roach, joka kylmän rauhallisesti harhautti maalivahdin ja siirsi kiekon Tsekin maaliin. Mikä näytelmä! Sääliksi kävi lyötyä kotijoukkuetta. Ei se estänyt iloani USA:n voitosta, koska yllätykset ja arvaamattomuus takaavat pelin jännityksen.

Maalaisen kirjoitus sai miettimään millainen penkkiurheilija olen. Lähinnä kai tarkkailija. En ole ottanut vuosiin osaa yleisötilaisuuksiin. Katson ohjelmia TV:stä. Nautin kilpailun jännityksestä, yksilösuorituksista tai joukkueen menestyksestä. Kirjo on todella laaja.
Urheilu on mielestäni viihdettä, jota katsoessa voi kokea huippuhetkiä, nauttia hyvistä suorituksista, iloita ja surra, elää myötä. Kansallistunteen korostus on minulle vierasta. Silti Porilaisten marssin tai Maammelaulun kuuleminen nostattaa suorituksen arvon yhteiseksi omaisuudeksi.

keskiviikkona, toukokuuta 05, 2004

Hemmottelua
Helleraja ylittyi tänään Porin puolessa ja Lammilla, missä mitattiin 25,1 astetta. Ilmatieteen laitoksen huhtikuun raportin mukaan Lammilla mitattiin 20.4. kuukauden lämpöennätys 19,5 astetta.
Ilmatieteen laitos - Etusivun uutiset -

Kesä onkin edennyt parissa päivässä aimo harppauksen. Sotungin laakso vihertää hennon vihreän eri sävyissä. Väri syvenee ja vaikutelma latistuu, kun kasvit puhkeavat täyteen lehteen. Tästä hetkestä nauttii joka kevät yhtälailla.

tiistaina, toukokuuta 04, 2004

Reportterit ahtaalla
"Toimittajilla synkkä vuosi" YLE24 online referoi Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosittaista raporttia maailman lehdistönvapauden päivänä eilen. - Reporters sans frontières: 14th World Press Freedom Day

Toimittajat ovat olleet sankareitani niin pitkään kuin muistan. Nuoruudessa haaveilin ryhtyväni toimittajaksi, mutta siihen minulta puuttui rohkeus.
Pudotuspeleihin
Suomi-Venäjä -ottelun toinen erä oli jo alkanut, kun ehdin töistä kotiin. Kaunis lopputulos 4-0 ei kuitenkaan auttanut saamaan helppoa vastustajaa seuraavalla kierroksella, kun Ruotsi ja Slovakia pelasivat maalittoman tasapelin. Voitto Venäjästä on juhlinnan arvoinen, vaikka joukkue ei ole vanhan punakoneen veroinen. Torstain peli Kanadaa vastaan jää ehkä näkemättä. Ylen kirjasto-tietopalvelu viettää silloin 50-vuotisjuhliaan, joihin minulla on kutsu vetämässä.
IHWC.net 2004

maanantaina, toukokuuta 03, 2004

Oi toukokuu
Aikaisimmat koivut olivat jo eilen hiirenkorvalla eteläpuolen lämpimissä rinteissä. Odotettavissa epätavallisen lämmintä. Jopa hellettä ennustetaan loppuviikosta. Toinen lomaviikko olisi ollut mannaa. Paluu töihin ei oikein innosta. Nilkkani on vielä turvoksissa, ja sen kanssa saa olla varovainen, etteivät nivelsiteet joudu väärässä asennossa koetukselle. Flunssani taas on sitä sitkeää lajia, joka menee ohi parin viikon sisällä.

Mutta olihan vappu ja kesä tulossa kohisten. Mielialan nousu on ennustettavissa siinä missä viiden vuorokauden sää.

Vapun juhlinta jäi vaisuksi, kun aattona ja vappupäivänä väki väheni iltaa kohden, jäi kaupungille yöksi tai tuli kotiin pikkutunneilla. Iso kuohuviinipullo jäi avaamatta odottamaan toista tilaisuutta. Joimme Pekan kanssa kahdestaan aattona chileläisen valkoviinipullon ja pari snapsia, vappuna Jägermeisteria ja olutta ja eilen vappusaunan päälle huurteiset. Kolmen päivän ryyppyputki ja yölliset valvomiset väsyttävät. Kunnon kohennuskselle olisi muutenkin tarvetta. Tekisi mieli päästä jo sauvojen kanssa lenkille.

Armilta tuli pitkin pyhiä viestejä: Suomenlahden rannalta Kronstadtin edustalta Repinosta ja piknikmatkalta Terijoen Pirunlammelle. Pietarilaiset suuntaavat vappuna mielellään Kannakselle. Väkeä oli lammella sankoin joukoin. Eväskorissa oli silliä, perunasalaattia ja suolakurkkuja, olutta ja vodkaa.

Vapun tunnelmaani masensivat uutiset vankien häpäisystä Irakissa, josta luin New Yorkerin artikkelin: Torture at Abu Ghraib. Häpeällistä!