keskiviikkona, maaliskuuta 26, 2003

Helsingin Sanomien sunnuntainen artikkeli 'Sotaa arabien näkökulmasta' esitteli joukon englanninkielisiä arabisanomalehtiä ja uutistoimistoja, kuten Arab News, Riyadh Daily, Cairo Times, Middle East Times, Jordan Times. "Jos haluaa tietää, mitä arabiankieliset lehdet kirjoittavat, kannattaa seurata suurimpien arabiankielisten sanomalehtien internetpalveluja. Sellainen on egyptiläisellä al-Ahramilla ja Lontoossa ilmestyvällä al-Hayatilla." - Anu Nousiainen (HS 23.3.2003, D4)
Seurailtuani linkkejä osuin Maktoob.comin sivulle, jonka valikosta voi valita kätevästi eri arabimaiden sanomalehtiä: Read today's newspaper
Media Research Institute, Washingtonilainen Lähi-Idän tutkimusinstituutti puolestaan julkaisee katsauksia arabiankielisestä lehdistöstä. Muita linkkejä: Arabia.com, Ajeeb.com, Arabia Wide Web, The Peninsula, Quatarilainen on line-sanomalehti, Syria Times, Saudi Press Agency.
Onlinenewspapers.com listaa verkkolehtiä mm. Lähi-Idästä, Irakista englanninkielisen Iraq Dailyn.
Matkakuume nousussa. Finnairin lakkouhka, joka koski vain kotimaan lentoja, peruuntui eilen aamulla. Vaikka oli tiedossa, että lomalennot lennettäisiin lakosta huolimatta, epäilys hankaluuksista kaihersi. Prahan sää vaikuttaa mukavalta kävelylomaa ajatellen, puolipilvistä ja 13-17 asteen päivälämpötiloja. Valmistelut ovat vielä alkutekijöissään. Ensin pitää saada veroilmoitukset valmiiksi. Olen monasti päättänyt ryhtyä täyttämään ilmoitusta ajoissa, mutta säännöllisesti se jää viimehetken rutistukseksi.
Sähköyhtiön miehet ovat karsimassa ja kaatamassa linjojen läheisyydessä olevia puita. Tien varren sembramänty ja tammi, jotka ovat kasvaneet liki linjaa, olivat vaararyöhykkeessä, mutta onneksi niistä vain karsittiin oksia. Piha näyttäisi pahan avaralta ilman niitä.

tiistaina, maaliskuuta 25, 2003

Puhelinpalvelussa asiakkaiden kysymykset johtavat usein mielenkiitoisille sivuille. Tyl:n -- Työväenliikkeen kirjasto -- osoitetta etsiessäni huomasin, että kirjaston julkaisema vuosikirja 'Työväentutkimus 2002' on verkossa. Kyseessä on 15-vuotisjulkaisu ja sisältö vaikuttaa runsaalta, tutkimuksia, graduja, kirja-arvosteluja.
Pääkirjoituksessaan Marjaliisa Hentilä toteaa: "Tämä lehti on omistettu jo omana aikanaan epäsovinnaisena pidetylle Suomen työväenliikkeen historia -kirjalle, joka ilmestyi vuonna 1976. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura järjesti ”Suomi - työväenliike - historia. Poikamaista mutta päin helvettiä!” -seminaarin 30.11.2001 Helsingissä, jossa kirjan tekijät muistelivat yhteistä projektiaan ja analysoivat kirjan sisältöä ja vaikutuksia.
Seminaarin esitelmät ja pyydetyt kommenttipuheenvuorot on julkaistu tässä lehdessä. Perusteelliset esitelmät koko laajuudessaan, nootteineen ja lähdeluetteloineen, julkaistaan Työväentutkimus -lehden nettilehtiversiossa (www.tyovaenperinne.fi). Nettilehdessä on lisäksi tutkija Joni Krekolan yhteenveto seminaarin annista."
Kuopiosta kuuluu
Tuhannet tunteet -Internet-julkaisussa avataan 27.3. uusia kirjailijasivuja:
MARIA JOTUNI, JORMA KORPELA JA LAURI LESKINEN
Vuoden 2002 helmikuussa julkaistujen Aapelin ja Martti Merenmaan lisäksi voi nyt tutustua Maria Jotunin, Jorma Korpelan ja Lauri Leskisen elämänvaiheisiin ja teoksiin. Sivuilla on runsaasti tekstimateriaalia sekä kuvia, tekstinäytteitä ja ääneen luettuja katkelmia. Maria Jotunin osuuteen on sijoitettu Suomi-Filmi Oy:n luvalla näyte klassikkoelokuvasta 'Miehen kylkiluu'.
Julkaisun sisällöstä vastaavat projektityöntekijä Seija Hänninen ja projektin kirjastoammatillinen tukiryhmä: Arja Anttila, Pirkko Korhonen, Lissu Rossi ja Marja Tiittanen-Savolainen. Kirjailijoiden sivuilta löytyvät äänikatkelmat ovat Kyllikki Nissisen ja Antti Suoran lukemia. Sivujen grafiikan on suunnitellut Laura Toimela. Kotisivuohjelma on Mindcom Oy:n tuotantoa. Sivujen tekemisen on mahdollistanut Opetusministeriön yleisten kirjastojen tietoverkkojen sisältötuotannon tuki.
Tiedustelut:
Projektityöntekijä Seija Hänninen / Kuopion kaupunginkirjasto-Pohjois-Savon maakuntakirjasto seija.hanninen@kuopio.fi
Osastonjohtaja Arja Anttila / Kuopion kaupunginkirjasto - Pohjois-Savon maakuntakirjasto arja.anttila@kuopio.fi
Lisätietoja www-osoitteesta: http://tuhannettunteet.kuopio.fi

maanantaina, maaliskuuta 24, 2003

23.3. – Pohdiskelin iltayöstä Irakin sodan oikeutusta Yhdysvaltain kannalta ja maailman silmissä. Tämän päivän Helsingin Sanomissa Pentti Sadeniemi kirjoittaa kolumnissaan ’Kolme sisäkkäistä riitaa’ samasta asiasta. TV2 esitti uusintana 6.3.2003 lähetetyn Silminnäkijän SPECIAL: Sota kulissien takana –ohjelman, josta onnistuin katsomaan vain loppupuolen.

Yöllä ajattelin, etten ollut täysin tajunnut syyskuun 2001 terrori-iskujen vaikutusta amerikkalaisten mieleen. Pearl Harborin pommitus sai USA:n liittymään 2. maailmansotaan. Syyskuun iskujen on täytynyt olla samankaltainen shokki, olihan kohteiksi valittu kansakunnan keskeiset symbolit: WTC, Pentagon ja Capitol-kukkula. Ketä ja mitä vastaan puolustautua ja millä tavoin? Epäilemättä kysymyksiä, joita ratkaistaessa USA:n kaltainen supervalta ei sulkisi pois voiman käyttöä. Se tehtiin heti selväksi. Bushin toteamus: ”We are at war” ei ollut retoriikkaa. Terroristeja tukeneet hallitukset niputettiin ’Pahan akselille’ ja luotiin Bushin doktriini, oppi ennaltaehkäisevistä sotatoimista. Taleban-hallinnon kukistamisen jälkeen oli Saddam Husseinin vuoro.
Bush oli valmis hyökkäämään Irakiin yksin heti syyskuun terrori-iskujen jälkeen, mutta Colin Powell ja Tony Blair taivuttelivat hänet hankkimaan YK:n turvallisuusneuvoston valtuutuksen voimatoimille, ellei Saddam suostu yhteistyöhön. Max Jakobson muistutti 22.3. kolumnissaan ’Hillityn asenteen hyödyt’ (HS), että turvallisuusneuvososto on 58 vuoden aikana myöntänyt valtuudet sotatoimien suorittamiselle kolmasti, joka kerta Yhdysvalloille ja sen liittolaisille. Ensimmäinen kerta koski Etelä-Korean puolustamista, toinen Kuwaitin vapauttamiseksi Irakin miehityksestä 1991 ja kolmas Afganistania hallinneen Taleban-järjestön kukistamista 2001.
Olisiko tässä tapauksessa kärsivällisellä ja taitavammalla diplomatialla saavutettu yhtenäinen rintama, jonka uhkavaatimus olisi saanut Saddamin viimein taipumaan? Tuskin. Mutta sota on osallisille aina suuri onnettomuus ja tuntuu, ettei sen estämiseksi koskaan tehdä tarpeeksi.

Sodan seuraukset ovat vain arvattavissa. Saddamin ja Paath-puolueen vallan kukistuminen on ajan kysymys. Mitä sen tilalle? Bush on luvannut tuoda irakilaisille vapauden ja demokratian. Sitä ja lyhytaikaista siirtymävaihetta toivovat ne viisi miljoonaa irakilaista, jotka ovat paenneet Saddamin vainoa. Bushin amerikkalaistyylinen, uskonnolliseen kielenkäyttöön ja yhteiskunnan perusarvoihin pohjautuva retoriikka hymyilyttää, koska se on niin vierasta eurooppalaiselle mentaliteetille. Demokratia Irakissa on suuri kysymysmerkki. Entä uskonto, islamin eri suuntaukset, millainen rooli sillä tulee olemaan? Fundamentalismin nousu ja eri kansallisuuksien ja etnisten ryhmien välinen valtataistelu on odotettavissa. Itsenäinen Kurdistan on tavoitteena tulenarka. Miten sota muuttaa tasapainoa alueella, ja vaikuttaa Lähi-Idän konfliktiin? Alueen energiavarojen kontrollointi, yksi sodankäynnin tavoitteista, muuttaa taloudellisen tilanteen – Ranskan ja Venäjän solmimat öljynhyödyntämissopimukset menevät uusiksi.

YK:n asema ja USA:n omaksuma paljas voimapolitiikka herättävät huolta. Erkki Tuomioja nosti Lauantaiseurassa esiin vaaran, että ennaltaehkäisevän iskun strategiaa voivat soveltaa muutkin valtiot, joilla on harkkaa naapureidensa kanssa esim. Intia ja Pakistan. Sadeniemi katsoo, että olisi aika sopia uusista kansainvälisen politiikan pelisäännöistä. – ”Uusi modus vivendi – vaikka vajavaisetkin pelisäännöt – olisi kiireesti tarpeen. Eurooppalaisten pitäisi niellä kiukkunsa ja hyväksyä se auttamaton tosiasia, että suuri ylivoima tuo aina mukanaan suuren toimintavapauden.”

Kuitenkin sodanvastaisten mielenosoitusten laajuus, yleisen mielipiteen vastustus oikeudetonta sotaa kohtaan ovat sitä puhetta, jota Washingtonissakin on pakko kuunnella, vaikka Bush on sanonut, ettei mielenosoituksilla ole merkitystä.
Pikku-Musta tuli syömään laihtuneena. Pentue on syntynyt, jossakin talon alla. Nälkäinen emo meni heti syötyään takaisin pentujen luokse. Täytyy odottaa kunnes niillä on silmät ja tulevat omin jaloin esille. Ihanaa, että on taas hoidettavia. Miltähän ne näyttävät?

lauantaina, maaliskuuta 22, 2003

Reutersin artikkeli 'A-Day, D-Day, S-Day Enter Into Iraq War Lingo' kokoaa Irakin sodan uudissanat, poliittiseen kielenkäyttöön vakiintuneet ilmaukset ja uunituoreet herjat.

En mennytkään. Iltapäivän suuri sodanvastainen mielenosoitus Helsingissä keräsi parikymmentätuhatta osanottajaa eri puolilta Etelä-Suomea. Sota-ahdistus olisi purkautunut lähtemällä liikkeelle, mutta väsymystä syyttäen -- moraalista laiskuuttaniko -- jäin selaamaan uutistoimistojen sivuja ja katselemaan TV:n uutis- ja ajankohtaislähetyksiä. Pekka kysyi eilen, lähdetäänkö mielenosoitukseen. En tiedä hänen koskaan osoittaneen mieltään. Vanha rauhanmarssija meni sanattomaksi. Epäilin oliko hän tosissaan. Kun tänään puoliltapäivin kysyin, oliko hän lähdössä mielenosoitukseen -- olin silloin valmis lähtemään mukaan, vaikka olin vetämättömissä -- hän sanoi, että oli jo myöhäistä. Meidän olisi pitänyt valmistautua lähtöön käymällä aamupäivällä kaupassa. Kuulosti verukkeelta. Mikä meitä vaivaa, kun toimissamme jäämme aikomuksen asteelle?
'Shock and awe' -kampanja massiivisine pommituksineen läpi yön nostaa Bagdadin taivaalle räjähtäviä, kipunoivia tulipatsaita ja savupilviä. Televisiosta uutiskuvia katsoessa tulee vieraantunut tunne -- näky on upea, kuin ilotulitusta katsoisi -- kammon tunne seuraa sitten kuin epätahtinen ääni kuvaa. Yöradiossa keskustellaan sodasta. Ensimmäisenä soitti mies, jonka kommentit saivat kuulijoiden karvat pystyyn. Hän oli sitä mieltä, että Bagdadiin pitäisi pudottaa sellainen mälli, ettei Saddamista jäisi atomiakaan jäljelle. Kun toimittaja totesi, että siellä on sentään Suomen verran asukkaita, kyynikkon mielestä sillä ei ollut väliä -- olisi sitten vähemmän ruokittavia. Luulen, että hän oli tosissaan.
Helsingin Sanomien mukaan CNN:n toimittajat on karkotettu Bagdadista ja koko Irakista. Myös Kevin Sites pitää tauon raportoinnissaan: "I've been asked to suspend my war blogging for awhile".

perjantaina, maaliskuuta 21, 2003

Kevätpäiväntasaus ja kuljemme kohti valoisampia päiviä -- toivottavasti myös henkisesti, vaikka sota ja huoli maailmantilanteesta kalvavat mieltä.

torstaina, maaliskuuta 20, 2003

Kaikki rauhallista kaupungilla. Helsingin Sanomien mukaan mielenosoituksiin oli osallistunut kymmenisentuhatta henkeä. Kiasman eteen oli kokoontunut 7000 mielenosoittajaa. Kun ehdin kotiin kuuntelemaan kymmenen uutisia, Irakissa olikin jo sitten täysi rähinä päällä. Jalkaväki oli lähtenyt liikkeelle Kuwaitin rajalta ja Bagdadia pommitettiin aiempaa rajummin. Helsingin, Turun ja Vantaan kaupungintalot suruliputtivat tänään mielenilmauksena sodan aloittamista vastaan. "Helsingin mukaan suruliputuksella haluttiin ilmaista kaupunkilaisten huolta ja kunnioittaa sodan uhreja." - HS. Aloite oli tullut Eurocities-järjetöltä.
Oluella Kluuvin Il Sicilianossa silmäilin Ilta-Sanomia: Kati Outinenkin kieltäytyy matkustamasta Yhdysvaltoihin Oscar-gaalaan omantunnon syistä. 75-vuotisjuhliaan viettävällä Oscarilla on edessään ongelmia.
Irakin rintamalta ei juuri uutta, seuraan CNN:n War Trackeriä, kun asiakkaita tulee enää harvakseltaan. Kiasman eteen klo 18 en pystynyt menemään, mutta töistä palatessa kaupungilla ehkä näkee vielä jotakin toimintaa. Kuulen Ricardolta huomenna millaista siellä oli. Summerit soivat. Markku jo kuuluttaa: "Hyvät asiakkaat, kirjasto suljetaan 15 minuutin kuluttua". -- Ja sama ruotsiksi ja englanniksi, tänä iltana ei venäjäksi. Kuvittelen mielessäni, miltä tuntuisi havahtua sireenien ääneen. Missä olisi lähin pommisuoja?
Irakin sotaa seuraa joukko toimittajia, jotka pitävät sotapäiväkirjaa, esim. BBC:n Reporters' Log: At war in Iraq sekä yksittäisiä bloggaajia/toimittajia:
Where is Raed?, Kevin Sites -blog; AlterNet War on Iraq, Slate -- William Saletan. Yritykseni löytää webbikameroita Irakista ei tuottanut kuin yhden kohteen: Felix Merinon ja Carme Secanellan, espanjalaisia journalisteja, webbikameran Webcam in Iraq . Ehkä herpaannuin kesken kaiken.
Heräsin sota-aamuun, sotatoimet oli aloitettu klo 4:30 valikoiduin ohjusiskuin Bagdadin hallinto- ja sotilaskohteita vastaan. Tarkoitus oli eliminoida Saddam Hussein ja joukko korkea-arvoisia hallinnon edustajia, joiden kokokouksesta tiedustelulähteet olivat saaneet vihiä. Ainakin Saddam näytti olevan kutakuinkin kunnossa, kun hän piti uhmakkaan televisiopuheen aamulla tapahtumien jälkeen. Aamutelevision lähetyksessä vieraillut Jaakko Hämeen-Anttila arvioi puheen olevan aito, koska Saddam ei ennalta nauhoitetussa puheessa olisi esiintynyt väsyneenoloisena puhettaan paperista lukien päässään silmälasit, joita hän ei yleensä käytä. Saddam innosti kansaansa tarttumaan aseisiin: "vetäkää miekat esiin ..., painakaa liipasinta" ja kehotti islamilaista maailmaa pyhään sotaan Yhdysvaltain ja sionistien liittoumaa vastaan.
Varsinaiset sotatoimet, massiiviset pommitukset ja jalkaväen mukaanlähtö Kuwitin rintamalta ovat vasta edessä, mutta eivät kaukana. Tykistötulta on kuultu Kuwaitin rajalta. Irakilaisten arveltiin hermostuksissaan ryhtyneen ammuskelemaan -- kenties Saddamin kehotusta noudattaen -- ja amerikkalaiset joukot olivat vastanneet tulitukseen. Aamutelevisiossa, jota pystyn seuraamaan, koska olen menossa töihin iltavuoroon, haastateltiin puhelimessa Irakiin ihmiskilveksi hankkiutunutta Teijo Virolaista. Hän oli seurannut pommituksia sijoittuneena etelä-bagdadilaista voimalaitosta suojaamaan. Jatkan uutisten ja aamu-tv:n seuraamista vielä tovin, mutta uutisrintamalla on nyt seestymisvaihe.
Hermostunutta odotusta. Bushin asettama määräaika umpeutuu klo 3. Iskeekö USA heti? Tutkiskelen uutissivuja: Helsinki News Globalisator, WorldNews Network, CNN, Reuters, BBC ja Back to Iraq -blogia - Christopher Allbritton, independent journalist

keskiviikkona, maaliskuuta 19, 2003

Ei iskua Irakiin -- Pysäyttäkää sota -mielenosoitukset
Ei iskua Irakiin -ryhmä piti "hätäkokouksen" 18.03. sodan ollessa yhä todennäköisempi. Päätöksiä:

Kutsumme koolle "PYSÄYTTÄKÄÄ SOTA" - suurmielenosoituksen ensi lauantaina 22.3. klo 14 (oli sitten sota alkanut tai ei) Rautatientorille, josta kulkue Senaatintorille.
Mielestämme on äärimmäisen tärkeää näyttää, että emme hyväksy ja pidämme laittomana Bushin ja hänen liittolaistensa sotaa Irakia vastaan.

Haluamme, että kymmenet tuhannet ihmiset osallistuvat protestiimme ensi lauantaina. Tavoitteena on saada Senaatintori täyteen! Toivomme, että kaikki sodanvastustajat laittavat rummun soimaan, levittävät mahdollisimman laajalti sanaa ja pyytävät kaikkia kaduille lauantaina. Ensi lauantaina marssitaan taas kaikkialla maailmalla 15. helmikuuta tyyliin.

Jos sota alkaa mielenosoitus seuraavana iltana klo 18 Kiasmalla, Helsingissä. Muut paikkakunnat ks: www.eiiskuairakiin.org
(Tämä nopean reagoinnin mielenosoitus voi siis olla jo ennen lauantaita.)

Kirjastomaailmassa on paljon sodanvastaista henkeä. Kehotus tuli minulle sähköpostitse useammaltakin taholta.
Markku Siivolan sattumalta löytämäni kirja-arvostelu Jukka Kemppisen kirjasta Elämän varjo herätti halun lukea. Hain sen lainaksi Opiskelijakirjastosta ja olen yrittänyt lukea bussissa matkalla töihin ja kotiin, joskus unen ja valveen rajalla, säikähtäen kirjan pudotessa lattialle. Torkun säännöllisesti kotimatkan loppupuolella ja havahdun yleensä bussin tehdessä jyrkän kaarroksen Nurmimäentielle. Pari kertaa olen ajanut kodin ohi ja joutunut kävelemään pysäkinvälin tai kaksi kauppakassejani kantaen. -- Luin kirjan loppuun yöllä kahden aikoihin, mutta on pakko lukea se vielä ainakin kertaalleen, koska se on niin monitasoinen kirja. Kemppisen avoimmuus ja rehellisyys on jotakin harvinaista. Tekisi mieli siteerata monia kohtia, mutta työ kutsuu.

Tekijä(t): Kemppinen, Jukka
Teoksen nimi: Elämän varjo : muuan yökirja / Jukka Kemppinen
Julkaistu: Helsinki : Kirjapaja, 1996 (Karisto)
Ulkoasu: 192 s. ; 22 cm
Lisäpainos: 2. p. 1996. - 3. p. 1997

Aineisto: kirja
ISBN: 951-625-418-7 (sid.), 117 FIM
Kohdehenkilö: Kemppinen, Jukka
Kemppinen, Marja
Asiasana: muistelmat (ysa)
juristit (ysa)
surutyö (ysa)
kuolema (ysa)
Luokka: UDK:929 Kemppinen
YKL:99.13

tiistaina, maaliskuuta 18, 2003

Eduskuntavaalien tuloksia ja analyyseja on kaikki lehdet täynnä, kuten olettaa saattaa. Olen silmäillyt niitä vasta päällisin puolin. Keskusteluissa eniten on puhuttanut Tony Halmeen saama suosio ja hänen harkitsematon lausuntonsa presidentti Halosesta. Tänään on ollut
anteeksipyynnön vuoro. Värikäs persoona on takuulla puheenaiheena jatkossakin. Eilen illalla Päivärinnan ohjelmassa, jossa oli mukana mm. Mikko Alatalo muutaman muun uuden kansanedustajan kanssa, Halme oli hanakasti äänessä. Harmi, että ohjelman ääni ja kuva eivät olleet synkassa ja kaikki yrittivät vielä puhua toistensa päälle.

Ääniharavien listalla naiset päihittävät miehet 6-4, eduskunnassa suhteet ovat toisin päin. Tanja Karpelan mahtava äänisaalis 19126 ääntä Uudellamaalla, kun vertaa sitä Jäätteenmäen 15657äänen määrään Helsingissä, kertoo, paitsi valovoimaisesta tähteydestä politiikassa, myös häntä äänestäneiden kaipuusta turvata "suuren kertomuksen" jatkuvuus. Eiväthän Kauniiden ja rohkeidenkaan katsojat haluaisi sarjan päättyvän. Muut listan naiset Saara Karhua lukuun ottamatta ovat puhdasverisiä poliitikkoja -- Siimes, Hautala ja Paasio. Miesten listalla Lipposen ja Itälän vanavedessä tulevat Tony Halme ja Antti Kalliomäki, urheilumiehiä. Rakastamme missejämme ja urheilijoitamme ja autamme heidät kernaasti ylös, jos heillä on pyrkyä ja kykyä.

Näissä vaaleissa paluun tekivät Kauko Juhantalo ja Arja Alho, molemmat suurilla äänimäärillä. Valtakunnanoikeuden tuomio ja syyt, jotka johtivat eroon ministerin tehtävistä ovat unohdetut -- anteeksianto on suloinen. Olin sitä mieltä, että Arja Alho ansaitsi uuden mahdollisuuden. Niinpä annoin ääneni hänelle. Hän on varmasti läksynsä oppinut ja entistä kypsempi poliitikkona.

Vaaliliitot ovat mielenkiintoinen mutta riskialtis tapa yrittää varmistaa ehdokkaan läpipääsy, kun voimat eivät yksin tunnu riittävän. Edellisissä vaaleissa Kristilliset olivat onnistuneet valliliitoissaan Keskustan kanssa ja saivat edustajiaan hyvin läpi. Tällä kertaa kävi toisin, Uudellamaalla vaaliliitto Perussuomalaisten kanssa auttoi Timo Soinin eduskuntaan ja Kristilliset jäivät ilman edustajaa.

Millainen hallitus saadaan? Suosituin veikkaus on punamulta. Toivotaan pikaista ratkaisua, ettei Suomi olisi toimitusministeriön varassa Irakin sodan syttyessä. Pahalta näyttää, Bush on antanut Saddamille 48 tuntia aikaa poistua poikineen Irakista, tai ...

maanantaina, maaliskuuta 17, 2003

Kirjoitin pitkän jutun vaaleista, mutta julkaiseminen meni pieleen. Sama ongelma vaivasi jo aiemmin tänään, mutta sain aina tekstin uudelleen näkyviin, kun kirjauduin ulos ja sitten taas sisään. Tällä kertaa niin ei käynyt. Harmi.

sunnuntaina, maaliskuuta 16, 2003

Kävimme äänestämässä eduskuntavaaleissa illan suussa Itä-Hakkilan koululla, Lauri ensikertalaisena. Kävimme samalla reissulla hakemassa lämmitysöljyä parilla kanisterilla. Ilta on mennyt vaalivalvojaisia tiiviisti seuraten. Näin jännittävää vaalitilannetta en muista nähneeni. SDP:n ja Keskustan paikkojen määrä ja vuorojohto on elänyt koko ajan. Veikkaan, että lopulta päädytään tasapeliin. Helsingin ja Uudenmaan laskenta sujuu totutusti muuta maata hitaammin, joten jännitettävää riittää loppuun asti. Äänestysvilkkaus nousi 69,9 prosenttiin. Kasvoista ihmetyttää Perussuomalaisten Tony Halmeen saama suuri äänimäärä, 15568. Uudellamaalla RKP:n ja SDP:n kisa viimeisestä edustajanpaikasta on tällä hetkellä 4 ääntä.
Jukka Kemppinen totesi jääneensä koukkuun lukiessaan Kansallisbiografian ensimmäistä osaa. Luin hänen kirja-arvostelunsa lauantain Helsingin Sanomista (15.3.03, s. B4) suurella mielenkiinnolla. Kemppinen kirjoittaa älykkään sarkastisesti ja vetää yllättäviä mutta sattuvia päätelmiä lukemastaan. Sukupolvien ketjut, suvun merkityksen väheneminen, suhteiden merkitys, verkostojen ja klustereiden esiin nouseminen ja tietysti elitismi saavat arvionsa. "Toki on poikkeuksellisen nerokkaita yksilöitä ja on kai heitä Suomessakin ollut, mutta heidän merkitystään ei pidä liioitella. Yhteiskunnassa, tieteessä ja taiteessa kaikki on arkea ja työtä yhdessä toisten kanssa, ja nerokkuuden ja hurmion hetket ovat harvinaisia tai peräisin pullosta", Kemppinen kirjoittaa. Hän päättää esittämällä harhaoppisen hypoteesin valtaeliitistä: "Entä jos tämä porukka, jossa yhdistyvät taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen pääoma, ei olekaan kooltaan suhteessa valtion väkilukuun. Joskus näyttää, että siinä vaikuttavat muut syyt, eli verkostolla on maksimikoko. Ehkä kaikissa teollisuusmaissa on noin 1800 eliitin edustajaa, joista suunnilleen 74 on aidosti sivistyneitä? Jos mittarina olisi vaikean runouden suosiminen ja Anton Weberin musiikin kuunteleminen, absoluuttiset luvut ovat kyllä samoja Suomessa, Saksassa, Englannissa, Venäjällä, Yhdysvalloissa. Piti tämä paikkansa tai ei, vaikuttaa erittäin uskottavalta, että tämä ja muut keskeiset verkostot ovat saaneet ansaitun ja tässä mielessä ensimmäisen esittelynsä."
Öljy on taas lopussa! Tilaamisesta oli puhetta viikko sitten, mutta olin unohtanut koko asian. Käväisin poikien jälkeen saunassa, mutta Pekka jäi katselemaan Suurta gangsterisotaa ja meni saunaan vasta sen jälkeen. Sauna oli jo hiipunut ja hänen piti lämmittää sitä uudelleen. Hän tuli kuitenkin pian takaisin ja ilmoitti, että poltin on sammunut. Pannuhuoneessa ankea syy selvisi. Ei muuta kuin keräämään kaikki vanhat hesarit. Niillä pärjäämme yön yli, ettei talo kylmene kokonaan. Saunomisesta ei enää puhettakaan. Harmittaa hitosti -- että taaskin tuli mokattua!

lauantaina, maaliskuuta 15, 2003

EU:n elintarvikeviraston tulo Suomeen näyttää todennäköiseltä kunhan EU:n huippukokouksen yksimielinen siunaus on saatu kahden viraston kompromissille. Suomeen sijoitettaisiin elintarviketurvallisuusvirasto ja Parmaan ruokakulttuuriin edistämiseen keskittyvä virasto. Kun kuulin uutisen, ajattelin mitä ruokakulttuuriin intohimoisesti suhtautuva Ranska siitä sanoo. Kuulemma Ranskan suostumus on saatu. Ylen uutisten mukaan ei virastoa koskevaa sopimusta pidetä vielä selvänä.

Italialaisessa ruokakulttuurissa minua viehättää sen mutkattomuus ja yhteisöllisyys, kiireetön seurustelu ruoan ääressä nauttien puhtaista mauista. Claudia Roden sanoo Italialaisessa keittokirjassaan, että "ei ole olemassa sellaista ilmiötä kuin italialainen keittiö, on vain sisialainen, piemontelainen, napolilainen, venetsialainen, firenzeläinen ja genovalainen keittiö. --- Koska italialainen ruokaperinne on niin kirjava ja monipuolinen kuin on ja koska sitä ei ole koskaan yhtenäistetty niin kuin Ranskassa, Italiasta puuttuvat 'haute cuisine', 'cuisine bourgeoise' ja klassinen kansallinen keittiö. Italialaisen keittiön juuret ovat maaseudulla ja maalaisruoassa, jota valmistettiin suurille joukoille. Se on yhdistelmä talonpoikaisruokaa ja hienoja ylhäisöpiirien ruokalajeja."
Kun haluan tehdä ruokamatkoja Italiaan, otan Rodenin keittokirjan, joka esittelee eri maakuntien erikoisuuksia ja tyypillisiä ruokalajeja asiantuntevin kommentein paikalliseen ruokakulttuuriin. Kirjassa on sitä paitsi ihastuttava kuvitus.

Tekijä(t): Roden, Claudia
Teoksen nimi: Italialainen keittokirja / Claudia Roden ; suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä ; [valokuvat: Anthony Blake ... et al.]
Julkaistu: Helsingissä : Otava, 1993
Ulkoasu: 224 s., [32] kuvas. : kuv., kartt. ; 25 cm
Alkuteos: The food of Italy

Aineisto: kirja
ISBN: 951-1-12709-8 (sid.), 152 FIM
Asiasana: ruokaohjeet (ysa)
ruokakulttuuri (ysa)
Maantieteellinen asiasana: Italia
Luokka: UDK:641/642
YKL:68.25
Muu(t) tekijä(t): Taavitsainen-Petäjä, Leena
Aurinkoinen kevätpäivä, mittarissa 6 plusastetta. Tuuli on melko voimakasta. Mehiläiset ovat lähteneet pesistä puhdistuslennolle. Paskovat lennossa hangelle, tyhjentävät suolensa talven aikana kertyneestä kuonasta. Kaikki eivät selviä pesään takaisin, vaan kohmettuvat, jos laskeutuvat lumelle.
Lumitilanne on aika merkillinen. Helsingin Sanomien sääkartalla Helsinki-Vantaalla on vain 5 cm lunta kun Helsingissäkin on 22, Turussa 20, Porissa 24, Kuusamossa 84 ja Rovamiemellä, listan lumisin paikka, 86 cm. Ainoastaan Maarianhaminassa on 0 cm.
Paikalliset kevättulvat eivät tänä keväänä saane puroa tulvimaan yli äyräiden.
Samuli Laukka, Dägä dägä -blogissaan, kirjoittaa blogien tulevaisuudesta: "Mitä nyt tarvitaan? Tarvitaan bloggaajia, jotka ajattelevat asioita ja osaavat puhua niistä hyvällä, osuvalla tavalla. Tarvitaan älyä, runsaasti pohdintaa ja ripaus hiustenleikkuuta. Tarvitaan myös tyhmyyttä ja nöyryyttä. Tarvitaan inhimillisyyttä ja yritystä. Uskallusta sanoa. Uskallusta tehdä virheitä. Tarvitaan kapeakatseinen välähdys maailmasta mutta avarakatseinen kuva." -- Hyvin sanottu.
Minulle aloittelevana bloggaajana on tuottanut päänvaivaa tyylin ja kohteen valinta. Kenelle kirjoitan? Kasvottomalle yleisölle, tutuille, bloggaajien yhteisölle, itselleni? Entä intiimiyden aste? Tämä on julkisuuden ja yksityisyyden rajankäyntiä kaiken aikaa.
Etsiessäni tietoja vanhoista luokkatovereistani -- alan olla siinä iässä -- havaitsin, että Juhani Palonen, Anttolanhovin johtaja, oli aikeissa pitää Juvalla esitelmän työssä jaksamisen seminaarissa. Tilaisuutta esiteltiin SopuSavon palstoilla. "Tilaisuuden päätösluennossa luennoitsija tekee selväksi sen, etteivät työpaikoilla vallitsevat ongelmat häviä yhteisillä jumppa- ja virkistysiltapäivillä sekä työyhteisöluennoilla. Palosen mukaan jaksamista edesautetaan yksilön voimavaroihin ja ympäristötekijöihin myönteisesti vaikuttavilla toimenpiteillä, toisin sanoen työssä jaksamista edistetään työtä kehittämällä." Seuraava sitaatti voisi olla kahvipöytäkeskusteluistamme: "Palosen mukaan sauvakävely ja keppijumppa eivät ratkaise ongelmia, vaan korjaustoimenpiteet pitää kohdistaa työn rasittavuutta aiheuttaviin tekijöihin. Hän haluaa synnyttää dynaamisen vuoropuhelun, jossa johdon strategiat ja visiot kohtaavat työntekijöiden arjen ongelmineen ja häiriöineen." Palonen edustaa kehittävä työntutkimus -suuntausta, jolla on oma tohtoriohjelmansa.
Helsingin Sanomissa oli eilen artikkeli työilmapiirin vaikutuksesta poissaoloihin: Työpaikan henki näkyy tuloksessa Liisa Koski, arvoryhmäni vetäjä, otti tänään puheeksi työilmapiirin merkityksen. Hän kaipasi yhteisiä epävirallisia hetkiämme, jolloin palveluiden väki tapasi istua kahvikupin ääressä perjantaisin klo 15-16 'Viikon saldoissa' kahvilan kabinetissa. Yritämme keksiä toisen paikan -- kahvilassa kaikuu ja kuuluu. On ehdotettu Agricola-huonetta. Toivottavasti saamme sen käyttöömme. Argumentoimme asian vastaansanomattomasti, avainsanana yhteisöllisyys - henkinen voimavaramme.

perjantaina, maaliskuuta 14, 2003

Vuoden kaunein kirja 2002
Vuoden 2002 kauneimmaksi kirjaksi Suomen kirjataiteen komitea valitsi kirjan Mariankatu viisi ja seitsemän. Kirjan on kustantanut Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS ja painanut Salpausselän kirjapaino Oy. Teoksen on sitonut Mestarikirja. Graafisen suunnittelun ja sidoksen muotoilun on toteuttanut Tapani Aartomaa.
Perustelut:
"Vuoden kaunein kirja kelpaa esimerkiksi kirjataiteen kaikkien osien muodostaman ykseyden tärkeydestä. Siinä yhdistyvät tilaajien tarpeet, tekijöiden visiot, materioiden merkitykset ja kirjapainoprosessiin osallistuvien tieto ja taito. Mariankatu viisi ja seitsemän on tällainen teos. Nide, jossa kaikki painamisen olennaiset tekijät yhdistyvät.
On muistettava, että vain sääntöjen hyvä tunteminen voi vapauttaa tekijät niiden rikkomiseen ja uudistavaan, luovaan tekemiseen. Vasta silloin tietää mihin uudet ratkaisut ja materiaalissa olevat mahdollisuudet voivat teosta viedä. Tekemisellä on syy ja suunta ja kun siihen valjastetaan laadukas painatus lopputuloksena meillä on Vuoden 2002 kaunein kirja, jossa yhdistyvät hyvin työstetty typografia ja layout, hieno sidosasu ja hyvin suhteutettu tekstin ja kuvien vuorottelu sekä taidokas painaminen.
Kun lopputuloksen näkee ei voi kuvitella kuinka paljon työtä matkaan on kertynyt. Yksinkertaisuudessaan ja klassisuudessaan rohkea, esimerkillinen teos." -- Suomen kirjataiteen komitea

Fennica-tietokanta -- Suomen kansallisbibliografia

Tekijä(t): Suvanto, Pekka
Teoksen nimi: Mariankatu viisi ja seitsemän : taloutta, kulttuuria, politiikkaa ja rakennustaidetta /
Pekka Suvanto ; [kuvat: Helsingin kaupunginmuseo ... et al.]
Julkaistu: Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002 (Salpausselän kirjap.)
Ulkoasu: 100 s. : kuv., kartt. ; 29 cm
Sarja: (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, ISSN 0355-1768 ; 888)
Aineisto: kirja
ISBN: 951-746-412-6 (sid.)
Kohdehenkilö: Borgström, suku
Borgström, Henrik, 1799-1883
Chiewitz, G. T. P., 1815-1862
Runeberg, Johan Ludvig, 1804-1877
Topelius, Zacharias, 1818-1898
Snellman, Johan Vilhelm, 1806-1881
Decker, Theodor
Mannerheim, Carl Gustaf Emil
Asiasana: talohistoriikit (ysa)
rakennukset (ysa)
paikallishistoriat (ysa)
arkkitehtuuri (ysa)
henkilöhistoria (ysa)
kulttuurihistoria (ysa)
historia (ysa)
Maantieteellinen asiasana:
Helsinki - Kruununhaka
Luokka: UDK:908 Helsinki
UDK:72

Yritin aamulla etsiä mainintaa 2002 kirjavalioista ja Vuoden kauneimmasta kirjasta internetistä, mutta en löytänyt. Töihin tullessani näin kahvilan näyttelyalueella telineessä Suomen kirjataiteen komitean tekstin, jossa luki "julkaisuvapaa 12.3.2003 klo 15!!!" Seitsensivuisessa monisteessa on esitelty arvosteluperiaatteet, Suomen kirjataiteen komitean työhön osallistuneet järjestöt ja laitokset sekä eri sarjojen -- kaunokirjallisuus, lasten ja nuorten kirjat, oppikirjat, tietokirjat, kuvateokset -- kirjavaliot ja onnistuneimmat suojapäällykset sekä erikoismaininta hyvästä sarja-asusta. Monistetta on jaossa runsaasti, jos jotakuta kiinnostaa. Kirjanäyttelyn voi katsoa matkalla kahvilaan. Sääli, että kirjoihin ei pääse käsiksi. Kirja on kuitenkin esine, jota täytyy voida lehteillä ja pitää kädessä. Vitriineissä näkee vain ulkoasun.

torstaina, maaliskuuta 13, 2003

Roolipelien salat selvisivät minulle vihdoin. Meiran sivuilta löytynyt outo sana: "keskiaikalarppi" pani etsimään. Olin ihmetellyt, mitä Eero-poikani tekee kaveriensa kanssa, kun he vetäytyvät pelaamaan roolipelejä alakerran työhuoneeseen. Kyllä hän on yritänyt selittää, kun olen kysynyt, mutta hämäräksi jäi tähän asti.
Yliopisto-lehden viime numerossa (4/03) käsitellään sotaa pääkirjoituksessa ja useammassa artikkelissa talouden -- 'Taloudellista sodankäyntiä?', sotateknologian -- 'Tappavia ratkaisuja', Natoon liittymisen -- 'Paljon porua Natosta' ja informaatioajan asekurin näkökulmista. Artikkelissa 'Killologian kova ydin' sotatieteilijä Dave Grossman, tappo-oppi -käsitteen luoja, esittää huolensa väkivallan digitalisoitumisen aiheuttamasta muutoksesta asekurille, koska median ja virtuaaliteknologian ei-kokemuksellinen väkivalta on vaarassa tuottaa tunnottomia väkivallan käyttäjiä. Useissa maissa on kuulemma käynnissä soldier as system -kehittämisohjelmia. Niiden mukaan sotilas ei olisi ihminen, vaan osa informaatio-, kommunikaatio- ja aseteknologista järjestelmää. Kammottavaa! Käytännöllisen filosofian dosentti, majuri Aki-Mauri Huhtinen toteaa, että sotatieteellisessä perustutkimuksessa pitäisi analysoida tietoyhteiskunnan riskejä suhteessa ihmisen sosiaaliseen, psyykkiseen ja eetteiseen toimintakykyyn. --"Tuhoisat kehityssuunnat toimintakyvyn näillä alueilla voivat olla puolustusvoimille vieläkin merkittävämpi uhka kuin jo havaittu varusmiesten fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen. Moraalilakien katoamista vastaan nousee esille vaatimus hyvin varustetuista ja koulutetuista sekä moraalisesti korkeatasoisista joukoista, jotka tarvittaessa myös taistellessaan kykenevät estämään ihmisoikeuksien räikeät loukkaukset, kuten esimerkiksi etniset puhdistukset." Sodassakaan ei voi sivuuttaa etiikan ja moraalin kysymyksiä. Tapa, tai tule tapetuksi -koodi ei enää päde, koska etäältä voi tuhota kasvottomia olentoja, ja tehokkaasti. Toivottavasti uhkaava sota Irakissa vielä vältetään.
DOMS
Olin kuuntelemassa iltapäivällä, siis eilen, Esa-Pekka Keskitalon esitystä kehitteillä olevasta digitaalisen aineiston hallintajärjestelmästä (Digital Objects Management System - DOMS) yliopiston vanhan puolen luentosalissa. Järjestelmän avulla on tarkoitus huolehtia digitaalisen aineiston pitkäaikaissäilytyksestä ja käyttöön saattamisesta. Minulla oli vaikeuksia pysyä hereillä esityksen loppupuolella. Ei siksi, etteikö asia olisi ollut mielenkiintoinen ja esittäjä selkeäsanainen, vaan minua yksinkertaisesti väsytti. Söin kahvilassa varttitunnissa häthätää lautasellisen purjoperunasosekeittoa, sämpylän ja lautasellisen salaattia ennen tilaisuuden alkua. Epäilen väsymyksen johtuneen veren sokerin äkillisestä noususta. Paastoarvoni olivat lievästi koholla verensokeria mitattaessa muutama kuukausi sitten. Pitää ryhdistäytyä ja aloittaa säännöllinen seuranta. Kohoneeseen verenpaineeseen ja kolesteroliarvoon auttaisi stressitön elämä vailla nautintoja. En aio luopua hyvästä ruoasta, pikkusikareista, viinistä enkä oluesta, vielä.

keskiviikkona, maaliskuuta 12, 2003

Nuolenpäistä aakkosiin
Verkkonäyttely kirjoituksen historiasta, joka liittyy Kirjoituksen lumo -näyttelykokonaisuuteen, on upea. Onnitteluni tekijöille! Sanna Järviselle, joka on vastannut suunnittelusta, käsikirjoituksesta ja toteutuksesta, Tapani Harviaiselle ja Harry Halénille Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselta, jotka ovat toimineet asiantuntijoina, Sirkka Havulle ja Jaakko Salemaalle, kirjaston kokoelmien asiantuntijoina, sekä jäljennepalvelumme Kari Timoselle kuvien digitoinnista.

tiistaina, maaliskuuta 11, 2003

Pian on taas aika valita Vuoden kaunein kirja kirjavalioiden joukosta. Nimi selviää julkistamistilaisuuden jälkeen 12.3. klo 16. Yllättävää, miten pitkät perinteet valinnalla on. Vuoden 1996 juhlanäyttelystä -- 50 vuotta suomalaista kirjataidetta: Suomen kirjataiteen komitea 1946-1996 -- on jo kulunut 7 vuotta. Juhlanäyttelyn alla Helsingin Sanomat julkaisi kulttuurisivullaan Juha Tantun haastattelun veteraanigraafikko Markku Reunasesta aiheena 'Kirja kestää ajan muutokset'. Kuvaavaa, että Reunanen oli jo tuolloin huolestunut uuslukutaidottomuudesta. Niin tai näin, kauniita kirjoja valmistetaan iloksemme ja niistä valitaan taas vuoden parhaat. Viime vuonna kauneimmaksi valittiin Jukka Annalan kirja Salmiakki (Nemo). Vuoden 2002 Kaunein kirja ja kirjavaliot ovat 14.3. lähtien esillä Helsingin yliopiston kirjaston kahvilaan vievän käytävän vitriineissä.

Helsingin Sanomat 50 vuotta sitten -sarjassa oli tänään odottamani uutinen: "Rajan yli hiihtänyt koululainen palautettiin". Epätietoisuus eksyneen Eino Parkkisenniemen kohtalosta ratkesi. Uutisessa ei kerrottu muusta kuin palautuksesta Kuusamon rajavartiokomppanian lohkolle ja suojelupoliisin kuulusteluista, joista ei toistaiseksi annettu tietoja julkisuuteen.
Edellisestä uutisesta, joka kertoi pojan eksyneen, oli kulunut jo niin pitkään, että suunnittelin jo etsiväni tietoa Helsingin Sanomien mikrofilmatuista numeroista. Epäilin, että toimitus olisi unohtanut avoimen kysymyksen seuraamisen. Olivat sentään johdonmukaisia uutisten valinnassa.

maanantaina, maaliskuuta 10, 2003

HelMet-aineistohaussa - Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastojen yhteistietokanta - on uutena palveluna Chat-neuvonta. Mielenkiintoinen tuttavuus. Kävin kysymässä erään puhelinasiakkaan puolesta, mistä sanonta "vihreä kateudesta" juontaa ja miksi väri siinä on vihreä, ja sain kehotuksen kääntyä Tietohuoltoaseman (information Gas Station - IGS) puoleen. Välitin kysymyksen sinne sähköpostitse, ja vastaus meni suoraan kysyjälle, joten kysymys on minulle vieläkin avoin.

Kupolisalin laaja Piazza academica on kuin labyrintti. Saa puikkelehtia väliseinien ja lasivitriinien välistä matkalla lukusaleihin, sillä kirjastoon rakennetaan suurta Kirjoituksen lumo -näyttelyä, johon aineisto on saatu Tanskan kuninkaallisesta kirjastosta. Näyttely avataan 18.3. Näyttelyyn liittyy myös mielenkiintoisia yleisöluentoja.
Lisää aiheesta kirjaston kulttuurikalenterissa.

Pekka luki minulle eilen illalla ääneen Helsingin Sanomien artikkelia puolalaisesta journalistista Ryszard Kapuscinskista, joka on kiertänyt raportoimassa sodista 1950-luvulta lähtien. Mieleeni jäi erityisesti se, mitä hän sanoi kielestä: "Agressio alkaa kielestä". Meitä valmistellaan henkisesti sotaan hyvän aikaa ennen kuin laukaustakaan on ammuttu. Kun kuulen tiedotusvälineissä puhuttavan Irakin toisesta sodasta, ikään kuin se olisi jo käynnissä, nousen luontaiseen vastarintaan.

Katsoin HelMetistä, onko Kapuscinskin paria käännettyä kirjaa hankittu pääkaupunkiseudun kirjastoihin? Ebenpuu on vain ruotsinkielisenä käännöksenä, Imperiumista on useampia kappaleita Helsingin ja Espoon kirjastoissa, Vantaalla vain Koivukylässä. Näyttävät olevan melko hyvin kierrossa, muutamat aivan tuoreita lainoja. Mielenkiinto heräsi ehkä artikkelin myötä. Ainakin minussa.

sunnuntaina, maaliskuuta 09, 2003

Sanaristikot ovat minulle suhteellisen tuore harrastus, vasta viitisen ristikkoa ratkaistuna. Ajattelin, että ne ovat iäkkäiden aivovoimistelua, tapa torjua dementiaa, mutta olen huomannut, että niitä harrastaa laaja kirjo eri ikäisiä ihmisiä. Oppimateriaalikin tuottamisessa on otettu ristikot avuksi. Kari Päivärinnan sivuilta saa tietoa eri tyyppisistä ristikoista ja ristisanojen historiasta. Ensimmäinen ristikko laadittiin 1910-luvulla ja suosio on sen jälkeen ollut taattu. Muistan miten vanhempani ratkoivat yötä myöten ristisanatehtäviä. Näyttää, ettei omena ole pudonnut kauas puusta, vaikka kypsynyt myöhään.

Ilmassa on ollut tänään kevään kaikuja. Linnut pitävät konserttiaan pihapuissa, harakkapariskunta katsastaa vanhaa pesää puronvarren tuomessa ja Pikku-Mustan kyljet pyöristyvät silmissä. Odotettavissa on piakkoin iloinen perhetapahtuma. Toivon, että se tekisi pentunsa sisätiloihin, koska talon alla puruissa on epämukavaa ja kylmääkin vielä. Muiden kissojen ulkomuodosta ei vielä voi päätellä millä tolalla niiden asiat ovat.

Bisajärventien varteen on ilmaantunut vaalimainoksia ja postilaatikkoon paikallisten ehdokkaiden vaaliesitteitä. Helsingin Sanomien vaalikoneen testissäni kylällä asuva Kati Tyystjärvi, vasemmistoliiton ehdokas, sai eniten pisteitä. Jos kyseessä olisivat kunnallisvaalit, hän olisi vahvoilla, mutta näistä vaaleista on tullut pääministerivaalit yhä selkeämmin. Koska Keskustapuolue ja Sosiaalidemokraatit ovat gallupien mukaan niin tasaväkiset, minunkin on valittava puoleni.
Formulakauden odotus on saanut valvomaan aamuviiteen. Hereillä pysyttiin tekemällä Pekan kanssa Apu-lehden sanaristikkoja. Ei tehnyt tiukkaa, koska olemme molemmat yökyöpeleitä. Suurempia tuuletuksia ei ole odotettavissa, koska Räikkönen epäonnistui aika-ajojen toisella kierroksella. Sijoitus 15. Sieltä on monta ohitettavaa palkintopallille. Silti itse kisa kiinnostaa, koska kauden alku on aina jännittävä. Australiassa tulee tällä hetkellä vettä. Sekin tuo oman lisänsä kisaan. Sääntömuutokset ja aika-ajojen täysuudistus antoivat odottaa yllätyksiä lähtöruutusijoituksiin, mutta siellä ne taas ovat, Ferrarit, eturivissä. Taisi olla MacLarenilla liikaa yritystä, kun molemmat lipsahtivat radan sivuun.
"Varikolta kärkeen -- kuka olisi uskonut!", selostajan kommentti 17. kierroksella, kun Räikkönen nousi kärkeen. Ulosajoja, varikkopysähdyksiä, safety car pariin otteeseen, ja tilanne on tämä. -- No, ja sitten varikon läpiajorangaistus "for speeding in the pit lane" ja sijoitus on 7. Todella tapahtumarikas kisa. Ferrarillakin ongelmia. Scumacher joutuu käymään varikolla, ja Kimi on taas kolmas. Montoya pyörhtää, ja Coulthard on kärjessä! Loppulta Kimi on kolamas. Coulthard ykkönen ja Montoya kakkonen. Tästä on hyvä jatkaa.

torstaina, maaliskuuta 06, 2003

Aurinkomatkoista soitettiin, että hotellimme Galerie ei pysty vielä avaamaan oviaan tulvavahinkojen korjausten viivästymisen vuoksi, ja hotellimme vaihtuu Ibikseksi. Sopii oikein hyvin, koska hotelli on aivan lähellä keskustaa. Hotellin sivuilta löysin webbikameran Prahan vanhasta kaupungista. Mielenkiintoista seurata kuvaa, kun tietää pian itsekin olevansa samoissa maisemissa. Lähtö on 27.3. Prahankävijät ovat järjestään ylistäneet kaupunkia matkakohteena -- Helsingin sanomien mukaan siitä on tullut suomalaisten suosituin matkakohde. Kokosin joukon Praha-linkkejä kotisivulleni. Matkan suunnittelu ja odotus antavat puhtia kevätväsymyksen vaivaamalle mielelle.

maanantaina, maaliskuuta 03, 2003

Kaupunkilöytöretkeily [ via Juha ] -- urban exploration, kuulostaa hauskalta ja viattomalta harrastukselta, mutta viehtymys extreme-elämyksiin voi viedä harrastuksen vaarallisille vesille. Dare Talvitien kuvailema 'Seikkailija' tyydyttää piittaamattomalla tavalla persoonan hillittömiä puolia. Tunkeutuminen, infiltration, hylättyjen ja unohdettujen paikkojen tutkiminen on kiihottava kiinnostuksen kohde. Hän sanookin: "Jos tästä tosissani innostun, odotettavissa on varmaan pidätyksiä". Graffitit ja töhryt ovat kuullemma vähentyneet viime aikoina. Jengi on varmaan tunkeutumassa oudoille alueille.
Innostuin samalla etsimään muitakin seikkailijoita netistä. Löysin tutkimusmatkailijoita, vuorikiipeilijöitä, jäätikön valloittajia, Pohjoisnavalle hiihtäjiä, Etelämantereen kävijöitä. Tasaista puurtajaa ilahduttaa, että heillä on netissä sivut, joita seuraamalla pääsee osalliseksi kokemuksista. Linkkasin kotisivulleni.

sunnuntaina, maaliskuuta 02, 2003

Pekka ja Eero katselevat yöleffaa, 40-lukulaista nyrkkeilyelokuvaa. Äänimaailma tunkee vahvana tajuntaan, kun ei seuraa kuvaa. Meni taas myöhäiseksi kirjoittamisyritykseni. Oli työpäivä, lauantaipäivystystä kirjastossa klo 9-16. Kaupassakäynnin, ruoanlaiton ja 'Itse valtiaiden' katselun jälkeen päätin terästäytyä ja tiskata parin päivän rästissä olleet tiskit. Perjantai-ilta meni juhliessa Dolf Assmannin läksiäisiä Kellarikrouvissa. Hän siirtyi Topeliakirjastoon naapurikortteliin. Ensin tuntui, etten heti töiden jälkeen olisi jaksanut lähteä muiden perään, mutta Sisilianossa oli jengi vielä koolla ja pääsin nopeasti oikeaan mielentilaan. Sitäpaitsi halusin nähdä kuvan, jonka kuvankäsittelijävelho Kari Timonen oli loihtinut Monrepos-kokoelmasta löytyneestä delfiininkuvasta, Dolfin päästä ja kirjaston fasadista. Se oli todella upea, kuin grafiikanlehti. Delfiinin selässä istui poika harppu kädessä, katse alas luotuna. Meri tyrskysi ja taustalla näkyi kirjaston kuva. Dolfilla ei ollut silmälaseja mukana, mutta lainalaseilla katsoessaan hän totesi: "Tuohan olen minä". Ihania työtovereita, idearikkaita ja viitseliäitä. Delfiinin kuvan metsästäminen oli ollut työlästä, mutta lopputulos palkitsi täysin vaivan.