Läheltä piti
Eilen aamulla töihin lähtiessä kuulin naukunaa alaeteisestä ja riensin pelastavana enkelinä paikalle. Toinen musta pentu oli kuristumaisillaan verhosta roikkuvaan nauhaan. Nauha oli kietoutunut niin kireälle kaulan ympärille, että jouduin käyttämään saksia irrottaakseni poloisen. Virkeästi se ponkaisi yläkertaan, kun vihdoin pääsi vapaaksi.

En ole juuri istunut koneen ääressä kirjoittamassa viime aikoina. Eilinen ilta meni keinutuolissa torkkuessa. Urvahdin uutisten aikaan ja heräsin vasta varttia vailla kaksitoista. Harmittelin hukattua iltaa. Turhaan harmittelin, sillä uni on tärkeää. Mieluummin tietysti vaakasuorassa asennossa.

Tehy-lehden numerossa 6/2003 on artikkeli "Hyvä uni", ja Suomen Terveydenhoitajaliitto jakoi unitietoa Marja-Liisa Seppäsen sähköpostiviestissä. Terveydenhoitajien huolenaiheena on univaje.

"Univajeestako uusi kansantauti?"

Työikäisistä lähes 20 prosentilla on merkittävä, vähintään kahden tunnin päivittäinen univaje. Tällaisen univajeen kasaantuessa työviikon lopussa aivojen suorituskyky on samalla tasolla kuin oltaessa yhden promillen humalassa. Väsymyksen aiheuttama vireystilan lasku heikentää havaintokykyä ja reaktionopeutta, ja lisää arviointivirheiden riskiä. Jopa kolmanneksen liikenteen kuolonkolareista arvioidaan johtuvan väsymyksestä.

Unta ei arvosteta nykyisessä 24 tunnin yhteiskunnassa, jossa yhä useampi nipistää yöunistaan ehtiäkseen enemmän. Ihminen tarvitsee riittävän määrän unta henkisen ja fyysisen terveyden ylläpitoon ja aivojen tietojenkäsittelyyn. Unihäiriöt, kuten univaje ja työstä johtuva unettomuus, ovat huolestuttavasti lisääntyneet viime vuosina. Univajeen ehkäisy edellyttää monia yhteiskunnallisia toimenpiteitä, joista tärkein on riittävän unen ymmärtäminen yhdeksi hyvinvoinnin peruspilariksi.

Jatkuva univaje aiheuttaa työpöydän ja pulpetin ääreen nukahtelua, pitää mielialan ärtyisänä ja heikentää kykyä tarttua vaivannäköä vaativiin tehtäviin. Jo kahden - kolmen tunnin päivittäinen univaje aiheuttaa hormonaalisia ja hermostollisia stressireaktioita, muuttaa hiilihydraattiaineenvaihduntaa ja heikentää ihmisen kykyä vastustaa esimerkiksi viruksista johtuvia tulehduksia. Muutokset elimistön aineenvaihdunnassa voivat liittyä ylipainon kehittymiseen ja riskiin saada verenpainetauti, aikuisiän diabetes tai sepelvaltimotauti. Eräät univajetta aiheuttavat sairaudet lisäävät sepelvaltimotaudin vaaraa.

Unen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ei tiedosteta riittävästi. Erityisesti aivot tarvitsevat unta toipuakseen päivän rasituksista. Ihmisen nukkuessa aivot järjestelevät päivän aikana vastaanotettua tietoa käyttökelpoiseen muotoon. Unissa käydään läpi myös mieltä askarruttavia asioita.

Aikuiset tarvitsevat unta keskimäärin kahdeksan tuntia vuorokaudessa pystyäkseen pitämään yllä normaalia aivojen tietojenkäsittelykykyä. Yli 65-vuotiaille riittää usein seitsemän tuntia, kun taas kouluikäiset ja nuoret tarvitsevat unta yhdeksän - kymmenen tuntia vuorokaudessa.

Univajeen hoito on useimmille ihmisille hyvin yksinkertaista, sanovat terveydenhoitajat. Ihmisten on vain ymmärrettävä unen merkitys omalle hyvinvoinnilleen ja huolehdittava riittävästä noin kahdeksan tunnin yöunesta. Vanhempien on myös patistettava lapset ajoissa nukkumaan.
Terveydenhoitajat kehottavat suomalaisia nukkumaan riittävästi. Se tuo iloa
arkeen ja otetta elämään!
_____________________

Tänä aamuna toimerruin vihdoin mittauttamaan sokeriarvoni Hakunilan terveyskeskuksen laboratorioon. Tulokset saan tietää perjantaina. Eivät taida olla juuri mihinkään muuttuneet, koska pikatestissä työpaikalla eilen arvo oli 9,5.