perjantaina, helmikuuta 20, 2004

Terveydeksi
Hiihtolomalainen oli ahkeroinut kulinaarisissa puuhissa. Töistä tullessani kymmenen aikoihin portaissa leijui leivonnaisten tuoksu ja työn alla olivat lihapiiraat. Kuppi kahvia ja suklaapiparkakku ojennettiin käteen, kun olin saanut takkini riisutuksi. Lehtevät voitaikinakuoriset liha- ja kananmunatäytteiset piirakat paistuivat pian maisteltaviksi. Olivat todella herkullisia. Sääli, ettei rasvaisilla herkuilla voi syyllisyyttä tuntematta mässäillä entiseen tapaan. On pidettävä mielessä kolesterolirajat ja verisuonten kalkkeutuminen.

Sydänyhdistykset ovat viime aikoina kampanjoineet naisten sydänsairauksien ehkäisyn puolesta ja painottaneet sydänoireiden tunnistamisen tärkeyttä. Naisen sydän -ohjelma ja Go Red For Women -kampanja Yhdysvalloissa tarjoavat tuhdin paketin sydäntietoutta.

Diabeteksen myötä olen ruvennut ajattelemaan sydämeni tilaa. Oireisiin suhtautuu vakavammin, kun tietää, että riskit ovat moninkertaistuneet. Käsien puutuminen, lihasten ajoittainen heikkous ja sormet, jotka välistä kadottavat värinsä, puutuvat ja sitten äityvät särkemään, kun veri taas kiertää, huolestuttavat. Sään kylmyydellä ei ole ollut osuutta ilmiöön, koska olen ollut oireiden ilmaantuessa sisätiloissa. Kerron niistä lääkärilleni, jonka tapaan aamulla.

Lääkärikirjoja ja nettisivuja selaillessa tulee helposti luulotautiseksi. Itsessään tunnistaa mitä moninaisempien tautien oireita. Siksi en ole ruvennut hätiköimään, vaikka Pekka kellertävät sormeni nähdessään patisti menemään heti lääkäriin, koska pelkäsi niihin tulevan kuolion. Miksi ei voi olla ikuisesti nuori, kaunis ja terve?

Ei kommentteja: