Anna Lindhin muisto
Tukholman kaupungintalon tiiliholvit korkeuksissa olevan katon alla, toivon vaaleansiniset, pystyt kukkalaitteet ja kutsuviraiden vakavat, tummat rivistöt loivat vaikuttavat puitteet Anna Lindhin muistotilaisuudelle. Sibeliuksen Mélisanden kuoleman ja Schubertin 5. sinfonian sävelet soivat koskettavasti. Muistopuheet käsittelivät poliitikkoa, kollegaa, ystävää, äitiä. Andreas Papandreun hyvin henkilökohtaisessa puheessa Lindh edusti samalla ruotsalaisen sosiaalidemokratian avointa, humaania ja vastuunsa tuntevaa perinnettä. Olihan Ruotsi aikoinaan tarjonnut kreikkalaiselle pakolaiselle turvapaikan.

Liikutuksen tunteessa, joka tällaisia tilaisuuksia seuratessa herkästi valtaa mielen, on sijansa muillakin kuoleman omilla - menneillä, nykyisillä ja tulevilla.