Moraalivalli murentunut
HS uutisoi Stakesin juomatapatutkimuksen perusteella alkoholin käytön muutoksista varsinkin naisilla: Raittiiden naisten määrä romahti. Artikkelissa: MUUTOKSET SUOMALAISTEN JUOMATAVOISSA: TOIVEET JA TODELLISUUS - Heli Mustonen & Pia Mäkelä & Leena Metso & Jussi Simpura, verrataan vuosien 1992 ja 2000 juomatapatutkimusten valossa suomalaista alkoholikäyttäytymistä.

Juomatapatutkimuksia on tehty kahdeksan vuoden välein vuosina 1968, 1976, 1984, 1992 ja 2000. Tilastotiedon keruun hoitivat vuonna 2000 Tilastokeskuksen haastattelijat, jotka olivat miltei kaikki naisia, edellisen Alkon myyntihenkilökunnasta rekrytoidut, koulutetut haastattelijat, jotka olivat kaikki miehiä. Kiintoisa tieto, joka ehkä hiukan vaikutti eri sukupuolten avomielisyyteen tai tapumukseen kertoa muunneltua totuutta puoleen tai toiseen.
"Mies- ja naishaastattelijoiden saamia vastauksia vertailtaessa kävi ilmi, että merkittävästi useampi nuori nainen oli tunnustautunut alkoholin käyttäjäksi nais- kuin mieshaastattelijoille."

"Raittiiden osuuden huomattava lasku osoittaa, että alkoholin käyttö on läpäissyt koko
suomalaisen yhteiskunnan. Moraalivalli, joka perinteisesti näkyi korkeina raittiiden osuuksina naisten keskuudessa on lopullisesti murentunut. Alkurepeämän moraalivallissa olivat saaneet aikaan 1960-luvulla sodanjälkeisten suurten ikäluokkien naiset, jotka omaksuivat alkoholin käytön suuremmassa määrin kuin sotaa edeltävien ikäluokkien naiset olivat tehneet ennen heitä. Kolmessa vuosikymmenessä, yhden sukupolven aikana, alkoholin käyttöön liittyvät sosiaaliset merkitykset ovat lopullisesti kadottaneet mystisen, maskuliinisen luonteensa (vrt. Sulkunen 1981). Alkoholin käyttö on tullut niin tavalliseksi, että raittius on muuttumassa erottelevaksi tekijäksi: raitis joutuu jo puolustautumaan ja perustelemaan, miksi ei käytä alkoholia.

Kaiken kaikkiaan voimme todeta, että vaikka Suomen alkoholioloissa ja suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut paljon ja merkittäviä muutoksia, muutokset alkoholin käytössä ovat vähäisiä. Alkoholiolojen vapautumisesta ei ole seurannut alkoholin käytön tihentymistä, ruokajuomisen laajaa yleistymistä eikä humalajuomisen vähenemistä. Suomalainen juomatapa ei näytä olevan 'eurooppalaistumassa'."

En ole koskaan päässyt mukaan otokseen. Vuonna 1968 olin vastaanottamassa Sankolan kaupalla Mallasjuoman autoa keskioluen myynnin vapautumista edeltävänä viikonloppuna. Korkkasimme äidin kanssa pullot kuormasta tapauksen kunniaksi.

Keskioluen vapautuminen oli pienen kyläkaupan nousun aikaa. Läheisen Ormajärven vesijättömaan vehreässä siimeksessä oli omatoimiravintola "Lehtola", jonka verhot putoilivat aina syksyisin. Isännillä oli aikaa köllötellä ja nautiskella elämästa.

Mitä sitten seurasi on, on jo toinen juttu - aika helposti arvattavissa.

Sahtipitäjässä ei voinut välttyä alkoholiin tutustumiselta jo varhain. Isäni oli oppinut sahdinteon taidon äidiltään, ja juomaa tarjoiltiin meillä niin kuin muuallakin aina kun oli syytä juhlia. Vasta opiskeluaikana keskiolut tuli tavaksi. Ovat ne maistuneet viinit ja fiinimmät juomatkin. Välillä on lipsahtanut humalan puolelle, joskus vahvastikin - varoituksena pojille, että vanhakin taitaja voi joskus arvioida väärin.

Pojat taas eivät ole olleet suuremmin kiinnostuneita alkoholista. Eivät kieltäydykään, jos tarjotaan.