Korrektius koetuksella
Maalainen haastoi taannoin "Tuulikannel-Arjan tunnustamaan jotakin häpeällistä tai haukkumaan jonkun pataluhaksi eikä aina olemaan niin saamarin korrekti".

Uteliaisuusko on nostanut viime päivinä kävijälaskurini lukemia? Tiedä häntä.

Maalaisen kärttämä häpeällisten asioiden tunnustaminen on vaikea laji, jos on asialla tosissaan. On helppoa sanoa kuolaavansa naistenkuville, tulleensa yllätetyksi kalu kädessä tai harrastavansa piereskelyä julkisissa kulkuneuvoissa. Kuka ei olisi joskus pyöritellyt räkäpalleroita sormissaan ja katsonut niille sopivaa talletuspaikkaa? Asioita, joita enenmmän tai vähemmän yleisesti harrastetaan.

Häpeä on tunne, joka kirpaisee, kaihertaa pitkään, eikä sen kanssa pääse väleihin ennen kuin on valmis ymmärtämään ja antamaan itselleen synninpäästön.

Näyttämö: Place de Tertre, Pariisi, kesällä 1969. Istun kahvilan pöydässä tätini kanssa, joka oli lennähtänyt vieraakseni, kun seuraamme lyöttäytyy kohtelias vanhempi herrasmies, Persian kaupallisen edustuston attasea. Juttelemme niitä näitä ja hän ehdottaa, että lähtisimme aamulla hänen mukaansa Brysseliin. Mikä ettei! Olimmehan lomalla, vapaita menemään mielemme mukaan.

Päivä oli ihana, kuljimme nähtävyydestä toiseen ja ohjelmaa riitti myöhään iltaan. Kavaljeerimme ehdotuksesta varasimme hotellihuoneet ja lähdimme vielä yökierrokselle paikallisiin klubeihin, homo- ja transvestiittipaikkoihin. Oli niissä maalaistytöllä äimistelemistä.

Hotellissa seuralaisemme saatteli tädin kohteliaasti ovelle ja toivotti tälle hyvää yötä ja vei minut käsipuolesta mukaansa. Tilanne hämmensi, olin luullut, että hän oli kiinnostunut tädistäni, joka oli koko ajan ollut hänen huomionsa keskipisteenä.

Siinä joutui korrektiuteni koetukselle. Kun kerran olin saattanut itseni sellaiseen pinteeseen, päätin jatkaa myöntyväisyyslinjalla ja katsoa, mitä tuleman piti. Suhteemme kesti siihen asti, kun lähdin syskuussa kotiin päin ja hänen puoleltaan olisi jatkunut pidempäänkin. En voi kiistää, etteivätkö kokemusten kaipuu ja seikkailunhalu olisi vaikuttanut päätöksiini, mutta päällimmäiseksi on jäänyt tunne siitä, että olin prostituoinut itseni.