Ajoimme Päijänteen ympäri, menomatkalla itäpuolitse ja takaisin läntistä reittiä, matkalla Jyväskylään. Alkumatka taittui sateessa, joka Sysmän kohdalla alkoi laantua ja heikkeni tihkuksi. Sumu peitti näkymät pitkään. Tullessamme perille kahden aikaan iltapäivällä sää oli selkeä ja aurinkokin paistoi jo pilvien lomasta. Luokkakokous, itse asiassa Tekusta 1973 valmistuneen automaatio- ja säätötekniikan vuosikurssin 30-vuotisjuhlabanketti, Jyväshovin kabinetissa kesti kuusi tuntia, minkä jälkeen jatkoimme toiset kuusi tuntia ravintolassa. Olin tavannut juhlijat samoissa merkeissä kymmenen vuotta sitten. Tilaisuudessa kuvattu video palautti mieliin, miltä he olivat silloin näyttäneet. Kymmenen vuotta muuttaa melkoisesti ulkoista olemusta juuri neljän- ja viidenkymmenen välillä. Samanlainen kokemus ihmisten yht'äkkisestä vanhenemisesta oli paluu kirjastoon yhdentoista vuoden poissaolon jälkeen; asiakkaat olivat sillä välin harmaantuneet. Samalla tajusi itsekin vanhentuneensa.

Luokan yhteishenki oli minulle ihmettelyn aihe. Sen sanottiin selittyvän sillä, että monet heistä olivat asuneet samassa asuntolassa ja viettäneet vapaa-aikansakin usein yhdessä. Tunnen oloni helposti ulkopuoliseksi vieraiden parissa. Heidän kanssaan uin kuin kala parvessa. Seuraavan kerran tapaamme viiden vuoden kuluttua.

Kaupunkia emme ennättäneet kunnolla kokea, ei ollut aikaa jalkautua. Keskisuomalaisuuteen aion tutustua Finnican Keski-Suomi -sivujen välityksellä. Kunnianhimoinen hanke tuo Finnica.