Korrekti termi?
Voiko Suomessa puhua vammaisista, vai pitääkö käyttää jotakin kömpelöä kiertoilmaisua?

Olemme uusimassa kirjaston verkkosivuille opastusta vammaisille asiakkaille ja keskustelussa tuli esille, että tämäkään termi ei enää olisi 'poliittisesti korrekti'.

Laila Heinemann kysyi asiaa Yliopiston neuvontatoimistosta Liisa Laitiselta. Alla vastaus kokonaisuudessaan, koska sillä on yleisempääkin mielenkiintoa.

-- Mielenkiintoinen kysymys. Suomessa ymmärtääkseni voi puhua vammaisista opiskelijoista. Ja sokea on edelleen sokea, "näkövammainen" ei kerro täsmällistä näkövamman laatua. Tautologiaa tietysti voi yrittää välttää.
"Toimintarajoitteinen" tai vastaava yhdistelmä käy joskus. - Opiskelijat ovat kielenkäytöstä keskustelleet siltä kannalta, että eivät haluaisi vamman ensisijaisesti määrittävän itseään. Ei "vammaisopiskelija" vaan esim. "opiskelija, jolla on liikuntavamma". Toisaalta on opiskelijoita, jotka eivät pidä aihetta oleellisena. Ehkä suomalaiset ovat realistisia tai sitten olemme jälkijättöisiä. Tämä poliittinen korrektius ei meillä ole niin loppuun saakka vietyä kuin Yhdysvalloissa.

Jo ruotsin kielessä on oltava hyvin varovainen, esim. funktionshindrad. Ei koskaan handikappad. Englannissa esim. students with special needs.