Lunta on satanut jo kolmatta päivää pienin tauoin. Pitkin päivää pyry on yltynyt ja taivas on kauttaaltaan filttitossunharmaa. Eilen ennustettiin Länsi-Suomeen meri- ja maa-alueille rajua myrskyä, mutta tuulivaroitukset ovat sittemmin lientyneet. Kesällä Sotungin luontopolulla kulkiessani ihmettelin, miten paljon suuria puita myrskyt olivat siellä kaataneet. Samoin Lammilla vuosi sitten Mainiemen kuntoutuslaitoksen liepeillä Sankolassa miltei koko tiheä kuusikko oli kaatunut. Sähköt olivat poikki joistakin kylistä silloin viikonkin verran. Tapasimme kioskilla ihmisiä, jotka kävivät syömässä pikaruokaa, kun kotona oli liesi kylmänä. Voimakkaat luonnonilmiöt ovat pelottavia. Elämän sattumanvaraisuuden tuntee konkreettisesti, kun tuho on mahdollinen, ellei peräti todennäköinen. Onneksi tämänkertainen myrsky ei yllä ennätyslukemiin kuten ensin pelättiin.

Liittouman joukot jatkavat Bagdadin piiritystään ja Keskusta ja SDP ovat sopineet ryhtyvänsä hallitusneuvotteluihin, FST on ryhtynyt boikotoimaan Tony Halmetta lähetyksissään, mikä on saanut Aamulehden pakinoitsija Matti Pitkon muistelemaan YLEn Vennamo-boikottia 70-luvun alussa. Suivaantunut "kansa" äänesti SMP:n vaalivoittoon. Tämänpäiväisessä Aamulehden kolumnissaan Punakullan varmat päivät
(4.4. -21.23) Pitko letkauttelee Sailaksen ja Halmeen hengenheimolaisuudesta ja muista ajankohtaisista aiheista virkistävän herjaavasti. En ollut aikaisemmin lukenut hänen pakinoitaan. Verkkolehdet ovat käteviä, jos haluaa laajentaa horisonttiaan. Liian usein tulee luettua vain rakasta paperi-Hesaria ja sen verkkolehteä.