Töissä lauantaina
Lauantaiaamun Helsinki oli kiireetön kaupunki. Rautatientori oli avoin kulkea, kun Scientologien teltta oli purettu. Torin laidalla muutama turistibussi odotteli lähtöä Venäjälle. Matkalaiset rupattelivat, polttelivat savukkeitaan ja siirtelivät matkatavaroita. Yliopistonkadulla lasinsirpaleet, eväspaperit ja coca-cola -mukit kertoivat illan kulusta kulmilla.

Kerrankin lähdin ajoissa bussille. Parinsadan metrin matkalla pysäkille huomasin pientareiden kasvien runsauden, kun oli aikaa pysähtyä niitä katsomaan. Sääli, etten muista niiden nimiä. Pitää kaivaa vanha koulukasvio esiin ja opetella ne uudestaan. Bussi oli tullut tyhjänä Kolohonganmäeltä siihen saakka, Hakunilasta se poimi viisi matkustajaa ja Jakomäkeen mennessä tuli tusina täyteen. Matka taittui reilussa puolessa tunnissa. Työpäivä sai miellyttävän letkeän alun ja tunnelma jatkui samanlaisena koko päivän.

Il Sicilianossa söin lounastauolla erinomaista pastaa lohen kera. Herkutteluhetken soin itselleni hyvällä omallatunnolla, koska edellisen päivän ateriat olin kuitannut kahvilla ja pullalla sekä savukalaleivillä. Kirjaston kahvila ja Porthanian kuppila eivät ole vielä lauantaisin auki, joten jonnekin kauemmas oli mentävä, jos mieli syötävää.

Pekka oli käynyt Eeron kanssa kaupassa ja Alkossa. Nyt on aika poimia kypsät mustaherukat joululikööriä varten ja panna ne pulloihin vodkan ja sokerin kanssa mehustumaan.

Soitin Armille kymmenen maissa illalla, kun arvelin hänen jo tulleen Pietarista Heinolaan. Hänellä on kymmenen päivän matkassansa paljon suunniteltavaa ja sovittavaa. Hän tapaa yhteisiä sukulaisiamme ja tuttaviamme paljon useammin kuin minä, kun kiertää useimmat kaksi kertaa vuodessa.